Viime vuosien hyvästä talouskehityksestä huolimatta Suomen julkista taloutta uhkaa jättimäinen velkapommi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee vuoteen 2025 asti, mutta kääntyy sen jälkeen jyrkkään nousuun.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila varoittaa valheellisesta turvallisuuden tunteesta, johon monet poliitikot vaikuttavat vaipuneen hetkellisen talouskasvun jälkeen.
– On ehkä syntynyt vaikutelma, että ongelmat ovat takana ja voidaan siirtyä toisenlaisen politiikan aikaan. Suomella on pitkällä aikavälillä suuri rahoitusongelma, minkä vuoksi julkinen velka tulee olemaan räjähtävällä uralla, Urrila totesi EK:n seminaarissa.
Nykyinen hyvinvointivaltio rakennettiin poikkeuksellisen edullisen huoltosuhteen aikana. Työikäisten määrä on jatkuvasti kutistunut, eivätkä uusimmat syntyvyystilastot lupaa muutosta parempaan. Urrila kuvailee Suomen ikärakennetta ja väestökehitystä ”aivan onnettomaksi”.
– Syntyvyyden lasku on hätkähdyttävän nopeaa ja kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellista. Toteutunut syntyvyys on paljon aiempaa väestöennustetta heikompaa, eli on tapahtunut jyrkkä lasku.
– Vuoden 2015 syksyllä tehtyyn ennusteeseen verrattuna lapsia on syntynyt yli 20 000 vähemmän. Suomi on mitoitettu paljon suuremmalle väestölle. Hankalaksi menee, jos syntyvyys jää pysyvästi näin alhaiselle tasolle.
Penna Urrila korostaa, että ongelmaa on vaikea korjata muuten kuin työllisyysastetta nostamalla.
– Syntyvä aukko ei ole ainakaan veroja korottamalla rahoitettavissa, jos hyvinvointipalveluiden tärkeä ydin halutaan turvata kestävällä tavalla. Jotta vältetään velan räjähtäminen, niin pitäisi saada julkiseen talouteen 5–6 miljardia euroa. Työllisyysasteen nostaminen kolmella prosenttiyksiköllä hoitaisi jo puolet kestävyysvajeesta.
– Jos puolestaan pääsisimme Ruotsin tasolle eli 76–77 prosenttiin, niin kestävyysvajetta ei käytännössä olisi. Ikääntymisen kustannukset olisi melkein hoidettu.
Työvoimapula on noussut ennätystasolle
Suomen syrjäinen maantieteellinen sijainti luo omat haasteensa kansainvälisen kasvun hyödyntämiseen. Globaalisti markkinat kasvoivat viime vuonna 3,7 prosenttia, mutta Suomen pääasialliset vientimarkkinat vain 2,5 prosenttia.
– Olemme syrjässä muun maailman kasvusta, kuten niin monena vuonna aiemminkin. Tilanne on tosin hieman parantunut, sillä EU:n talous kasvaa parin prosentin vauhtia. Tällä on erittäin suuri vaikutus Suomen talouden perusedellytyksiin, Urrila sanoo.
Myös osaavan työvoiman puute on noussut yritysten kasvun esteeksi eri puolilla maata. Nykyisen kasvun aikana työvoiman raja vaikutti tulevan vastaan aiempaa nopeammin.
– Tilastojen mukaan koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä vaikeaa löytää osaavaa työvoimaa, ei edes taloussuhdanteen huipulla vuonna 2007.
