Hallitus arvioi Suomen talouden supistuvan 5,5 prosenttia tänä vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät kolme kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta ovat kuitenkin epävarmoja.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston uusi kokonaistaloudellinen ennuste, jossa huomioidaan myös koronavirustilanteen aiheuttamia seurauksia, julkaistaan 16. huhtikuuta.
Hallitus on päättänyt vuoden 2020 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa lukuisista määräaikaisista ja kohdennetuista toimenpiteistä koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.
Valtion budjettitalouden määrärahoina päätösperäiset muutokset ovat yhteensä noin 4,1 miljardin euron panostuksia, joista osa kohdistuu myöhemmille vuosille. Lisäksi huojennetut verojen maksujärjestelyt heikentävät valtion taloutta tänä vuonna noin 1,4 miljardilla eurolla, sillä valtio kompensoi myös kuntien verotulomenetykset. Yrittäjien sosiaaliturvaetuuksiin ja yritysten sosiaaliturvamaksuihin liittyvät väliaikaiset järjestelyt heikentävät lisäksi sosiaaliturvarahastojen taloutta kuluvana vuonna.
Valtion tulot vähenevät merkittävästi
Koronavirusepidemian seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti. Kuluvan vuoden BKT:n ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa.
Verotuloja alentavat yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi virusepidemian hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä tukitoimet, joilla verotuksellisin keinoin helpotetaan vaikeuksiin ajautuvien yritysten asemaa. Näiden yhteisvaikutuksena hallitus ennakoi verotulojen laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.
Verotuksessa maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen ehtoja helpotetaan määräajaksi samalla kun veroista perittävää viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä neljään prosenttiin. Järjestelymahdollisuus koskee kaikkia veroja.
Hallituksen esityksessä koskien lakia veronlisäyksestä ja viivekorosta järjestelyn arvioidaan lykkäävän valtion verotuloja kuluvalta vuodelta 766 miljoonaa euroa ensi vuoteen.
Yhteisöveron tuotto jää 1,4 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.
Epävarmuuden lisääntyminen, rajoitustoimet ja kotitalouksien tulojen supistuminen heijastuvat kulutuskäyttäytymiseen, minkä myötä arvonlisäveron tuottoa ehdotetaan alennettavaksi noin 1,7 miljardia euroa. Tästä 571 miljoonaa euroa selittyy verotulojen maksun lykkäämisellä ensi vuoteen asiasta annetun hallituksen esityksen mukaan.
Omaisuustuloarviota hallitus ehdottaa alennettavaksi 1,1 miljardia euroa. Vähennys aiheutuu siitä, että pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.
Valtion varsinaiset tulot – eli tulot ilman nettolainanottoa – alenevat yhteensä noin 5,8 miljardia euroa.
Tänä vuonna otetaan velkaa 12,7 miljardia
Vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3,6 miljardin euron lisäystä. Varsinaisten tulojen 5,8 miljardin euron vähennys huomioon ottaen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardilla eurolla.
Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen noin 12,7 miljardia euroa. Arviossa ei ole huomioitu toukokuussa annettavaa kolmatta lisätalousarvioesitystä.
Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 119 miljardia euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallitus on sopinut vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelmaan ei sisälly merkittäviä uusia poliittisia päätöksiä, vaan julkisen talouden suunnitelma on teknisluontoinen.
– Kriisin keskellä taloudellisen tilanteen arvioiminen on poikkeuksellisen epävarmaa. Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä elokuussa, hallitus toteaa.
Valtionvelka kasvaa koko kehyskauden
Valtion budjettitalouden tuloennusteen lähtökohtana on arvio kansantalouden keskipitkän aikavälin kehityksestä. Talouskasvun ennustetaan kääntyvän tänä vuonna negatiiviseksi koronaviruksen sekä Suomeen että maailmantalouteen aiheuttaman shokin takia.
Valtion verotulot pienenevät tänä vuonna myös mittavien yrityksiä tukevien toimien seurauksena, joista suurin on maksujärjestelyn mahdollistaminen väliaikaisesti aikaisempaa edullisemmin ehdoin.
Hallituksen mukaan talous kuitenkin elpyy vuosien 2021 ja 2022 aikana, jolloin myös viivästettyjen verotulojen odotetaan kertyvän budjettiin takautuvasti. Kehyskauden tuloarvioissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt veroperustemuutokset.
Budjettitalouden varsinaisten tulojen samoin kuin verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa vuosina 2020–2024.
Vuonna 2021 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 61,0 miljardia euroa. Menotaso alenee vuodelle 2020 budjetoidusta, vaikka vuoden 2021 menoihin sisältyy 1,5 miljardia euroa hävittäjähankinnan kustannuksia, jotka alkavat näkyä valtion menoissa merkittävissä määrin vuonna 2021 ja siitä eteenpäin.
Verrattuna syksyn 2019 kehyspäätökseen hallinnonalojen menot vuosina 2021-2023 nousevat keskimäärin noin 1,7 miljardilla eurolla vuodessa. Muutoksesta noin 0,4 miljardia euroa vuodessa johtuu indeksikorotuksista. Suhdanneluonteiset menot (esimerkiksi työttömyysturva, asumistuki, perustoimeentulotuki) sen sijaan selittävät muutoksesta noin 0,7-1,0 miljardia euroa vuodessa.
Valtionvelka kasvaa koko kehyskauden ja sen arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 148 miljardia euroa, mikä on noin 58 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.