Valtion ensi vuoden budjettiesitystä valmistellaan kevään teknisen julkisen talouden suunnitelman pohjalta, jonka mukaan kuntien valtionosuudet kasvavat miljardilla eurolla ensi vuonna.
– Ensimmäisenä mieleen saattaa tulla kuntatalouden liikkumavaran huomattava kasvu tai tarpeet menolisäyksille. Kuntatalous ei kuitenkaan vahvistu edellä mainitulla euromäärällä. Kuntien talousvalmistelijoiden ja päättäjien tulisi ottaa huomioon tämä tosiasia valmistellessaan tulevan vuoden talousarvioita, kirjoittaa finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä kolumnissaan.
Hänen mukaansa suurta osaa valtionosuustulon kasvua vastaa joko muun tulon vähennys tai kustannusten kasvu.
– Esimerkiksi lomarahojen leikkaukseen liittyvä valtionosuuden vähennys päättyy vuonna 2019. Valtionosuudet kasvavat noin 263 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti lisääntyvät myös kuntien palkkakustannukset.
Edellisen hallituksen tekniseen kehykseen sisältyy oletus, että veroperustemuutoksista johtuvia kuntien veromenetyksiä kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. Nissisen mukaan oletuksena oli, että ansiotuloverotusta kevennetään siten, että työn verotus ei kiristy ansiotason tai kuluttajahintojen nousun seurauksena.
– Tämän oletuksen vuoksi valtionosuus lisääntyy noin 215 miljoonaa euroa, mutta verotulot vähenevät vastaavalla määrällä. Budjettiesityksen valmistelun yhteydessä kompensaation määrä tarkistetaan verotusta koskevien päätösten mukaiseksi, hän kirjoittaa.
Noin neljännes valtionosuuden lisääntymisestä koostuu kilpailukykysopimukseen liittyvästä kertaluonteisesta 237 miljoonan euron kompensaatiosta. Tämä kompensaatio perustuu kiky-sopimuksen vaikutukseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen.
– Jos tätä ei tehtäisi, kunnilta vähennettäisiin valtionosuutta kiky-sopimuksen perusteella kahteen kertaan – sekä suora valtionosuusvähennys että sen kuntien kannalta negatiivinen vaikutus kustannustenjaon tarkistukseen, Nissinen toteaa.
Valtionosuudet kasvavat noin sata miljoonaa euroa valtion ja kuntien välisen vuosittaisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään indeksikorotus, joka lisää valtionosuutta noin 187 miljoonaa euroa. Indeksikorotuksen määrä täsmentyy loppukesällä, kun kustannustason nousua koskevat ennusteet tarkistetaan.
Tekniseen kehykseen sisältyy myös uusia tehtäviä, jotka koskevat lastensuojelun jälkihuoltoa ja perusopetusta. Kuntien menojen arvioidaan kasvavan näihin liittyen noin 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020.
Hallitusohjelmassa uusia ja laajenevia tehtäviä
Nissinen huomauttaa, että mainitut luvut perustuvat siis kevään 2019 tekniseen kehykseen. Tekninen kehys toimii vuoden 2020 talousarvioesityksen laadintaohjeena. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tekee esityksen peruspalvelujen valtionosuuden määrärahasta osana vuoden 2020 talousarvioesitystä, ja eduskunta päättää valtion talousarviosta kuluvan vuoden joulukuussa.
Finanssineuvoksen mukaan tulevien vuosien talousarviovalmistelussa kuntien on otettava huomioon myös uuden hallitusohjelman kirjaukset.
– Ne täsmentyvät hallituksen valmistelemassa ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa ja tulevissa talousarvioesityksissä. Hallitusohjelmassa on joukko uusia tai laajenevia tehtäviä, joiden kustannusarvio on runsaat 300 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasolla. Esimerkkinä tällaisista tehtävistä ovat vanhuspalvelulain päivitys (mm. vähimmäismitoituksen nosto 0,7:ään) ja peruspalvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuuta tiukentamalla.
Kuntien vuoden 2018 tilinpäätökset osoittivat kuntien taloustilanteen kiristyneen selvästi. Miljardin euron valtionosuuslisäys saattaa näyttää pelastukselta tilanteeseen monen kunnan näkökulmasta. Nissisen mukaan tulevassa talousarviovalmistelussa kuntien tulisi kuitenkin laittaa jäitä hattuun ja arvioida omaa tilannettaan hyvin tarkasti ottaen huomioon edellä esitetyt kokonaismuutokset.
– Luvut täsmentyvät lähikuukausina, jolloin pystytään varmuudella sanomaan millä euromäärällä valtionosuudet lopulta kasvavat. Se voidaan jo nyt sanoa, että miljardin euron puhdasta parannusta kuntatalouteen ei ole tulossa vaan vaikutukset kuntatalouden tasapainoon jäävät oleellisesti pienemmiksi.