Työryhmä esittää, että valtioneuvostossa noudatettaisiin yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Valtioneuvostoon tarvitaan yhteensopivat tietojärjestelmät ja yhteinen palkkausjärjestelmä. Ministeriöiden rekrytoinnit tulisi keskittää valtioneuvoston hallintoyksikköön.
Ylimpien virkamiesten rekrytointeihin ja heidän johtamistaitojensa keskitettyyn arviointiin pitäisi perustaa virkamiesten valintalautakunta. Ylimpien virkamiesten lukumäärä on noin 130 henkilöä.
Työryhmä esittää myös, että hallitusohjelma olisi entistä tiiviimpi strategia-asiakirja. Hallituksen toimintasuunnitelma valmisteltaisiin poliittisessa ohjauksessa. Ministerit esittelisivät toimintasuunnitelmassa vastuullaan olevat keskeiset asiat ministeriön asioita käsittelevälle eduskunnan valiokunnalle.
Pääministerin roolia hallituksen johtajana pitäisi puolestaan työryhmän mukaan helpottaa riittävällä avustajakunnalla. Kansliapäällikköjen asema ministeriöiden korkeimpina virkamiehinä olisi säilytettävä. Hallituksen strategiaistuntoja pitäisi hyödyntää entistä paremmin sekä parantaa tiedonkulkua strategiaistunnoista kansliapäälliköille.
Lisäksi työryhmän mielestä useita eri hallinnonaloja koskevien laajojen asiakokonaisuuksien valmistelun riittävää resursointia tukisi valtioneuvoston yleisistunnon mahdollisuus asettaa määräaikaisia toimielimiä.
Lainsäädännön laatua parantaisi ministeriöiden keskinäinen yhteistyö sekä lainsäädännön arviointineuvoston lausuntojen huomioiminen hallituksen esityksissä. Työryhmä esittää myös komiteoiden tähänastista laajempaa käyttämistä yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden valmistelussa.
Työryhmä haluaisi kaikkiin ministeriöihin lainsäädäntöjohtajien virat. Oikeusministeriön voimavaroja pitäisi vahvistaa erityisesti valtiosääntöoikeuden ja julkisoikeuden kysymyksissä, jotta oikeusministeriö voi tukea tarvittaessa muita ministeriöitä lainvalmistelussa.
Työryhmä ei esitä rakenteellisia muutoksia valtioneuvoston rakenteeseen.
– Tavoiteltuun yhtenäiseen valtioneuvostoon päästään parhaiten toimintatapojen yhtenäistämisellä, työryhmä toteaa.
Ministeri: Kannatettavia ehdotuksia
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) korostaa, että valtioneuvostotyön uudistaminen ei ole puoluepoliittinen kysymys tai hallituspohjasta kiinni.
– Kaikkien toimivan poliittisen päätöksenteon ja hyvän hallinnon ystävien on syytä olla valmis uudistamaan valtioneuvoston ja valtionhallinnon työtä. Erityisesti toimet aidon poikkihallinnollisuuden luomiseksi ovat välttämättömiä, hän sanoi vastaanottaessaan Seppo Tiitisen ryhmän selvityksen.
– Työryhmän esityksistä voin nostaa heti jo muutamia, joita tältä seisomalta olen valmis kannattamaan. Tukeni saa virkamiesten suurempi liikkuvuus ministeriöstä toiseen ja siihen liittyen yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirtyminen. Kannatan myös sitä, että ministeriöiden rekrytoinnin tueksi perustetaan valtioneuvoston yhteinen valintalautakunta, joka tukee ministeriöitä erityisesti johtamisosaamisen arvioinnissa rekrytointitilanteissa, Vehviläinen totesi.
Hän kannattaa myös sitä, että valtioneuvoston yleisistunto voisi asettaa määräaikaisia toimielimiä laajojen ja vaativien poikkihallinnollisten asiakokonaisuuksien hallitsemiseksi.
– Korostan kuitenkin, että mahdollisuutta tulee käyttää harkitusti, ettei se kärsi inflaatiota. Melkein kaikissa ministeriryhmissä tehdään jo muutoinkin laajaa yhteistyötä yli ministeriörajojen.
Vehviläinen kannattaa niin ikään esitystä, että jokaiseen ministeriöön perustetaan erillinen lainsäädäntöjohtajan virka.
– Pidän myös perusteltuna työryhmän esitystä oikeusministeriön lainsäädäntöresurssien vahvistamisesta, hän sanoi.