– Ylen kysely koko Suomen asuttuna pitämisestä kuumensi tunteita keskellä heinäkuun helteitä. Keskustelu kyselyn johtopäätöksistä kärjistyi nopeasti kaupungit vastaan maaseutu -otteluksi, Petteri Orpo kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissaan.
Hänen mukaansa kärjistynyt keskustelu ei tuonut esiin sitä moninaisuutta ja niitä monia todellisuuksia, joissa suomalaiset elävät. Aluekehitys ja aluepolitiikka eivät ole joko–tai-asioita eikä vastakkainasettelusta hyödy kukaan.
– Ensinnäkin, Suomi ei tälläkään hetkellä ole kokonaan asuttu. Toiseksi, lähes 75 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa ja niitä ympäröivissä seutukunnissa. Kolmanneksi, kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Se ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia, Orpo toteaa.
Hän huomauttaa, että kaupungistuminen Suomessa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset ja palvelut kasaantuisivat kaikki pääkaupunkiseudulle.
– Ihmisten ja palveluiden keskittymistä tapahtuu eri kokoisilla alueilla ja tuloksena on eri kokoisia keskittymiä. Kehitys eriytyy paitsi maakuntien ja kaupunkien välillä, mutta myös niiden sisällä.
Orpo toteaa, että pysyvillä tulonsiirroilla voidaan tasata alueellisia eroja vain tiettyyn pisteeseen asti.
– Valtio voi tukea erilaisten alueiden menestymistä esimerkiksi koulutus- ja innovaatiopolitiikalla sekä infrastruktuuriin investoimalla. Pelkästään valtion virastoja siirtämällä ei saada kestävää kasvua aikaiseksi. Paikalliset toimijat ja paikalliset voimavarat ovat alueiden elinvoiman perusta. Omat vahvuudet tunnistamalla ja niihin keskittymällä eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestävää kasvua.