Verkkouutiset kysyi Valtion työmarkkinalaitokselta, kuinka tärkeää on, että tulevien palkkaratkaisujen säästöt ovat valtiontalouden tasapainon kannalta.
– Kilpailukyvyn rapautumisen lisäksi Suomella on suuri julkisien talouden kestävyysvaje (10 miljardia euroa), eli kyllä valtiontalouden kannalta todellisilla säästöillä ja myös niiden syntymisellä jo tällä vaalikaudella on iso merkitys. Jos säästöjä ei synny, niin vaihtoehtona on ottaa lisää velkaa, Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow vastaa.
Hän muistuttaa, että liikkuavara työnantajakustannusten alentamisessa on sidoksissa siihen, miten suuria työvoimakustannusten säästöjä saadaan mahdollisella sopimusratkaisulla.
Sen sijaan sopimisen tapa ei Petrowin mukaan ”olennaisesti vaikuta” valtion menojen ennustettavuuteen. Osin kysymys on palkkakoordinaatiosta työmarkkinoilla.
– Yleensä hallitus on osaltaan tukenut niin sanottujen keskitettyjen ratkaisujen syntymistä erilaisilla finanssipoliittisilla elementeillä, jotka joko lisäävät valtion menoja taikka vähentävät valtion tuloja, mutta on se tietysti mahdollista, että tukielementtejä liitetään muunkin tyyppisiin ratkaisuihin. Merkittävää ei siis ole tässäkään sopimusmalli, vaan kokonaisuus, joka vaikuttaa valtion talouteen ja sitä kautta kaikkiin veronmaksajiin, Petrow toteaa.
Valtion työmarkkinalaitos pitää työmarkkinaneuvotteluiden aloittamista ”erittäin positiivisena signaalina” yhteisestä halusta hakea ratkaisua vaikeassa tilanteessa. Tärkeintä valtiolle työnantajana on työllisyyden parantaminen ja Suomen kilpailukyvyn palauttaminen.
Petrow muistuttaa, että myös kilpailukykytoimilla tavoiteltava viiden prosentin työvoimakustannusten alentaminen on tärkeä osuus hallituksen 15 prosentin tavoitteesta parantaa kustannuskilpailukykyä.
– Sen aikaansaaminen on edellytys hallituksen muille toimenpiteille, jolla työmarkkinoiden kilpailukykyä parannetaan, joten suhtaudumme siihen luonnollisesti vakavasti, jotta kokonaisuus toteutuisi, Petrow sanoo.
Valtion työmarkkinalaitoksen kanta sopimukseen muodostuu, kun nähdeään, mistä elementeistä kokonaisuus muodostuu. Suhtautuminen mahdolliseen keskitettyyn palkkaratkaisuun riippuu siitä, miltä kokonaisuus näyttää.
– Valtion työmarkkinalaitoksen kanta muodostuu, kun näemme mistä elementeistä kokonaisuus muodostuu. Siksi ennakolta on vaikea ottaa kantaa olisiko paras malli niin sanottu keskitetty ratkaisu, liittokohtainen palkkojen sopiminen vai näiden yhdistelmä. Emme sulje pois mitään ratkaisumallia tässä vaiheessa, Petrow toteaa.