Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus aikoo vähentää vanhusten laitoshoitoa ja ilmoittaa säästävänsä samalla 300 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä.
– On täysin selvää, että laitoshoitoa ei voi rajusti purkaa ellei samaan aikaan satsata vahvasti muihin vanhusten hoitomuotoihin, palveluasumiseen, kotipalveluihin, omaishoitoon ja perhehoitoon, sanoo kansanedustaja, Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi.
Perhehoito on yksi vaihtoehto inhimillisen, kodikkaan ja turvallisen arjen mahdollistamiseksi ikäihmisille.
– Perhehoito sopii erityisen hyvin alkavaa muistisairautta sairastaville ikäihmisille. Perheissä ikäihmiset voivat osallistua perheen arkeen ja pieniin askareisiin. Samana pysyvät hoitajat luovat muistisairaalle ikäihmiselle turvaa ja kotiympäristö tukee toimintakykyä. Perhehoito myös säästää selvästi kuntien kustannuksia, Paloniemi muistuttaa.
Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, jolloin se tarjoaa myös omaishoitajille mahdollisuuden vapaiden pitämiselle. Selvitysten mukaan perhehoito on onnistunut myös sellaisten iäkkäiden miesten kohdalla, jotka eivät aiemmin ole halunneet lähteä kotoa minnekään.
Lyhytaikainen perhehoito on ollut menestyksekästä myös toipilaille sairaalahoidon jälkeen. Moni ikäihminen tarvitsee tukea juuri silloin ennen kotiutumista.
Palonimen mukaan perhehoitoa on tällä hetkellä saatavissa vielä liian vähän, mutta määrä on lisääntymässä Perhehoitoliiton vahvan kehittämistyön ansiosta. Mukana kehittämistyössä ovat olleet kunnat, kuntaliitto, THL, sekä alan järjestöt.
– Perhehoito on otettu vanhustenhuollon palveluvalikkoon jo lukemattomissa kunnissa ympäri Suomen. Tähänastiset kokemukset ikäihmisten perhehoidosta ovat erittäin hyvät, iloitsee Paloniemi.
Kaarinaan ollaan parhaillaan rakentamassa ikäihmisille tarkoitettua senioreiden perhehoitokylää. Perhehoitokylä SÄDE muodostuu viidestä kodista, joissa kussakin tulee asumaan perhehoitajan lisäksi neljä ikäihmistä.