Hallituksen mukaan kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntatalouden haasteita.
– Koronakriisin vaikutukset kuntien talouteen riippuvat epidemian laajuudesta ja kestosta. Arviot vaikutuksista tarkentuvat vuoden kuluessa. Tämän vuoksi kuntien tukia ja tukemiseen liittyvää päätöksentekoa pitää vaiheistaa. Valtiovarainministeriö seuraa tiiviisti, miten poikkeustilanne etenee, jotta voidaan päättää täydentävistä toimista, hallitus toteaa.
Ensi vaiheessa hallitus on päättänyt kompensoida veronmaksunlykkäyksistä kunnille vuonna 2020 arvioidut tilapäiset veromenetykset vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä.
Toisessa vaiheessa valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella, kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti tälle vuodelle, peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräajaksi loppuvuodelle 2020 ja harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.
Toisen vaiheen toimenpiteiden summa on yhteensä vähintään miljardi euroa. Toisen vaiheen toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.
Lisäksi hallitus arvioi tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun 2020 budjettiriihessä koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja sitoutuu vaikutusarvioiden tarkentuessa täydentämään tarvittaessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta. Vuotta 2021 koskevista toimenpiteistä päätetään vuoden 2021 talousarvioprosessin yhteydessä.
Lisäksi otetaan huomioon koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuuteen.
Välittömien kriisitukitoimien lisäksi hallitus käy budjettiriiheen 2020 mennessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. huhtikuuta ja julkitalouden suunnitelma vuosille 2021–2024 torstaina 16. huhtikuuta.