Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 pitänyt kansanedustaja Kai Mykkänen muistutti, että valtio ja kunnat velkaantuvat suomalaisten piikkiin tämänkin yhden päivän aikana lähes 15 miljoonan euron verran.
– Minulla on aiemmissa työpaikoissani ollut mahdollisuus työskennellä monien investointipäätöksiä tekevien yritysjohtajien kanssa. Silloin tällöin olen kysynyt, mikä olisi heidän näkökulmastaan tärkein teko, joka vahvistaisi uskoa toiminnan laajentamiseen Suomessa. Yllättävän usein vastaus on, että hoitakaa velkaantuminen kuntoon. Niin kauan kuin valtio ja kunnat velkaantuvat, se tietää tulevaisuudessa korkeampia veroja, kipeitä leikkauksia ja ennen pitkää Kreikan tietä, Mykkänen sanoi.
Hänen mukaansa velkaantumisen taittaminen on siis myös talouden käyntiin lähtemisen kannalta paras teko, mitä tämä talo (eduskunta) voi tehdä.
– Tämän hallituskauden aikana pitkälti ratkeaa, onnistuuko Suomi palauttamaan maineensa. On äärimmäisen tärkeää, että hallitus pystyy pitämään kiinni sekä euromääräisestä menokehyksestään että neljän miljardin euron sopeutustavoitteestaan. Vain se mahdollistaa velkaantumisen taittamisen, jos olemme lisäksi rohkeita muissa uudistuksissa. Ja vain velkaantumisen taittuminen voi pelastaa hyvinvointivaltion, Mykkänen totesi.
Hän muistutti, että velka on myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymys.
– 1900-luvulla työuran aloittaneella oli edessään nopeasti kasvava talous, paranevat julkiset palvelut, melko turvattu työura, alhaiset eläkemaksut ja suhteellisen alhainen eläkkeelle siirtymisikäkin. Nyt työuraansa aloittavalla ei ole edessään mitään näistä.
– Joudumme kysymään itseltämme: haluammeko, että lapsemme saavat taakakseen myös kuralla olevan valtiontalouden ja massiiviset velanhoitokustannukset? Omasta ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta vastaan: sellaiseen meillä ei ole valmiutta eikä oikeutta, Mykkänen painotti.
Kokoomuksen mielestä velkaantumisen taittamisen ohella kehyksen tärkein päätös on, että koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei kohdisteta uusia säästöjä.
– Sen sijaan hallitus tekee koulutuksen kehittämiseen reilun sadan miljoonan euron lisäsatsauksen vuosille 2017-18. Kokonaisuutena koulutuksen määrärahakehys on edelleen liian tiukka, mutta positiivista on, että uudistusten toteuttamiseen on osoitettu myös uusia määrärahoja, Mykkänen sanoi.
Kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi tukun täsmätoimia työn ja yrittämisen puolesta. Erityisen tärkeää kokoomuksen mielestä on työttömyysetuuksien muuttaminen passiivisesta tuesta aktivointirahan suuntaan.
– Hallitus ottaa merkittävän askeleen oikeaan suuntaan mahdollistamalla työttömyysetuuksien käyttämisen yrittäjäksi heittäytyvän starttirahana ja töihin kiinni pääsevän palkkatukena. Täytyy kiittää myös oppositiota, erityisesti sosialidemokraatteja, hallituksen valmistelun sparraamisesta oikeansuuntaisilla aloitteilla tässä teemassa, Mykkänen totesi.
Valiotaimien hylkiminen loppuu
Hän huomautti myös, että kasvuyrittäjyys edellyttää yhä useammin kansainvälistymistä heti alussa.
– Se onnistuu vain aidosti avoimessa yhteiskunnassa. Askeleena tähän suuntaan hallituksen täsmätoimet sisältävät oleskeluluvan myöntämisen start-up yrittäjyyden perusteella.
– Muistan hyvin, kun vierailin ensimmäistä kertaa noin viisi vuotta sitten start-up sauna –valmennusohjelmassa Otaniemessä. Ohjelmassa oli jo silloin kymmeniä ulkomaisia tiimejä. Monet olisivat halunneet jatkaa kasvuyrityksen kehittämistä Suomessa. Yrittäjyyteen perustuvan oleskeluluvan saa kuitenkin vain, jos firmalla on riittävästi myyntiä ja se on kannattava – eihän sellaista yhdelläkään start-upilla ole. Useimmiten heidät heitettiin siis maasta ulos. Nyt tällainen valiotaimien hylkiminen viimein loppuu, Mykkänen sanoi.
Hän totesi, että paradoksaalisesti olemme tilanteessa, jossa samaan aikaan on kasvanut toisaalta työttömyys ja toisaalta avoimien työpaikkojen määrä.
– Avoin työpaikka on niin arvokas mahdollisuus, että se pitää saada täyttymään viivytyksettä. Viime vuonna yli 16 000 henkilöä sai karenssilausunnon työstä tai aktivointitoimista kieltäytymiseen liittyen. Jokaisen kieltäytymisen taustalla on yksilöllinen tilanne, joka täytyy huomioida. Työttömyystuki ei kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus. Tuntuvien karenssien liittäminen pelisääntöjen rikkomiseen on oikein niin suomalaisten oikeustajun kuin senkin kannalta, että meillä riittää rahaa tukea toinen toistamme siinä tilanteessa, kun töitä ei oikeasti löydy, Mykkänen sanoi.
Syksyn budjettiriiheltä kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää lisää avauksia erityisesti työn ja yrittäjyyden edistämiseksi.
– Nyt kehyspäätöksessä otetaan kolmessa mielessä tärkeä askel oikeaan suuntaan: osoitetaan Suomen kyky estää velkaantumisen riistäytyminen käsistä, koulutuksen resursseissa tehdään käänne sekä sosiaaliturvan ja verotuksen valinnoissa suositaan työtä ja yrittämistä, Mykkänen linjasi.