Venäjän asevoimien valtavat tappiot Ukrainan rintamalla ei todennäköisesti aiheuta systeemistä romahdusta Venäjällä, arvioi Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) tutkija Alexander Koljandr.
Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) tammikuussa julkaisemassa raportissa arvioitiin, että Venäjä on menettänyt jopa 325 000 sotilasta kuolleina ja lähes 900 000 haavoittuneina – suurimmat tappiot minkään suurvallan kohdalla sitten toisen maailmansodan.
– Mutta tämä yksinään ei todennäköisesti laukaise systeemistä romahdusta. Niin kauan kuin talous pysyy heikkona ja sota jatkuu, taloudelliset kannustimet vetävät vapaaehtoisia puoleensa, Koljandr toteaa artikkelissaan.
Pääasiallinen ajuri on köyhyys.
– Mielipidemittaukset viittaavat siihen, että useimmat venäläiset uskovat uusien sotilaiden liittyvän asevoimiin ensisijaisesti rahan takia, hän kertoo.
Syyskuun 2022 epäsuositun 300 000 miehen osittaisen liikekannallepanon jälkeen viranomaiset siirtyivät ”vapaaehtoiseen” rekrytointiin korkeine palkkoineen ja suurine kertaluonteisine bonuksineen.
Venäjän sotaa käyvät suurelta osin köyhät ihmiset syrjäisiltä, taloudellisesti heikoilta alueilta, joista monilla on suuria etnisiä vähemmistöjä.
– Kreml näyttää suojelevan poliittisesti herkkiä alueita, kuten Moskovaa, Pietaria ja osia Pohjois-Kaukasiasta, Koljandr sanoo.
– Venäjän köyhimmät ihmiset kohtaavat synkän valinnan – joko elämisen karkeassa köyhyydessä tai oman henkensä ja raajansa uhraamisen hallinnon imperialistisen seikkailun vuoksi.