Ihmiset seuraavat Yhdysvaltain sotalaiva USS Gravelyn lähtöä Port of Spainin satamasta lokakuussa 2025. Alus osallistui yhteisharjoituksiin Venezuelan rannikon lähellä. AFP / LEHTIKUVA / MARTIN BERNETTI

Valtava voima: Nämä sotalaivat ovat Venezuelan lähellä

Yhdysvaltojen ja Venezuelan välisten jännitteiden uskotaan kiristyvän.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yhdysvallat keskittää sotilasjoukkojaan ja sotakalustoaan Karibialle. Presidentti Donald Trumpin hallinto valmistautuu todennäköisesti laajentamaan operaatioitaan, kertoo Washington Post.

Tämän arvioidaan kiristävän jännitteitä Washingtonin ja Caracasin välillä. Se voi lisätä mahdollisuutta Yhdysvaltojen ensimmäisiin iskuihin Venezuelaan.

Karibialla on jo nyt kahdeksan Yhdysvaltain laivaston sotalaivaa, erikoisjoukkojen tukialus ja ydinkäyttöinen hyökkäyssukellusvene. Ensi viikolla alueelle saapuu lentotukialus USS Gerald R. Ford, mukanaan kolme uutta sota-alusta ja yli 4 000 sotilasta.

Lisäksi Yhdysvallat on siirtänyt F-35-hävittäjiä Puerto Ricoon ja lennättänyt pommikoneita Venezuelan rannikon tuntumassa.

Satelliittikuvien mukaan alueella on myös useita Yhdysvaltain ilmavoimien strategisia pommittajia, kuten B-1B Lancer ja B-52 Stratofortress, sekä P-8 Poseidon -meritiedustelukoneita.

Presidentti Donald Trump on vihjannut suunnittelevansa toimia Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan, mutta kiisti perjantaina harkitsevansa ilmaiskuja Venezuelaan.

Asiantuntijoiden mukaan laivaston vahvistaminen viittaa kuitenkin siihen, että operaatiot saattavat laajentua lähiviikkoina.

Washingtonin mukaan Karibian-joukkojen virallinen tehtävä on huumekaupan torjunta, mutta amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) analyytikko Ryan Berg arvioi, että voiman määrä viittaa laajempaan valmistautumiseen.

– Kun Ford (lentotukialus) saapuu alueelle, päätöksenteon aikaraja alkaa juosta, Berg sanoo.

– Trumpilla on noin kuukausi aikaa päättää mahdollisesta iskusta, hän lisää.

Yhdysvallat on myöntänyt tehneensä viime viikkoina reilu kymmenen ilmaiskua huumeita epäillysti salakuljettaviin veneisiin. Iskuissa on kuollut ainakin 61 ihmistä.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on tuominnut iskut kansainvälisen oikeuden vastaisina ja kutsunut niitä “laittomiksi teloituksiksi”.

Yhdysvaltojen kongressissa demokraattiedustajat ovat vaatineet Trumpin hallintoa julkistamaan iskujen oikeudellisen perustan. He myös syyttävät Valkoista taloa salailusta ja valvonnan kiertämisestä.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)