Vaikka koronapandemia on odotetusti heikentänyt yritysten myyntiä ja kannattavuutta, vain harva yrittäjä on huolissaan konkurssiuhasta. Hälyttävän moni yrittäjä arvioi työkykynsä olevan huolestuttavalla tasolla ja suuri osa yrittäjistä kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä. Tiedot käyvät ilmi työeläkeyhtiö Elon ja Suomen Yrittäjien Menesty yrittäjänä -kyselytutkimuksen tuloksista.
Koronapandemia on vaikuttanut selvästi yli puoleen kyselyyn vastanneista yrityksistä. Yrittäjistä puolet (50 %) arvioi myynnin heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna ja lähes puolet (47 %) uskoo kannattavuuden heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna.
Silti jopa 72 prosenttia yrittäjistä ei pidä konkurssia merkittävänä uhkana. Vain harva yrittäjä (4 %) pitää konkurssin uhkaa yritykselleen erittäin merkittävänä.
– Odotimme yrittäjiltä huomattavasti synkempiä tunnelmia, sillä viimeinen vuosi on ollut useilla toimialoilla todella rankka. Tulokset kuitenkin osoittavat, että yrittäjät ovat kyenneet reagoimaan äkisti eteen tulleeseen tilanteeseen erinomaisesti. Samalla on syytä huomioida, että joidenkin yrittäjien arvio yrityksen maksukyvystä saattaa olla todellisuutta positiivisempi erilaisten maksujärjestelyjen ja taloudellisten tukien vuoksi, sanoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekman.
Joka kolmannen yrittäjän työkyky huolestuttavalla tasolla
Kyselyn vastaajista 34 prosenttia kertoo työkykynsä olevan alentunut. Elo on seurannut yrittäjien työkyvyn kehitystä vuodesta 2014. Jokaisella mittauskerralla yrittäjien omat arviot työkyvystä ovat olleet huolestuttavammalla tasolla.
– Vuonna 2014 työkyky oli asteikoilla 0–10 keskimäärin 8,4, kun taas tällä mittauskerralla se oli 7,6. Yrittäjän näkökulmasta olennaista on huolehtia omasta työkyvystä tekemällä niitä asioita, joista saa virtaa ja voimaa. Työkykyinen yrittäjä panostaa myös henkilöstönsä hyvinvointiin, jolloin positiivinen kierre toimii. Lisäksi on tärkeää huolehtia palautumisesta huolehtimalla esimerkiksi vapaa-ajan ja levon riittävyydestä, toteaa Ekman.
Myös yrittäjien stressitasot ovat hälyttävissä lukemissa. Yrittäjistä 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon.
– Tuloksissa koetun stressin määrä oli vahvasti yhteydessä sekä työkykyarvioon että työn imuun. Työn imu suojaa stressiltä ja varjelee työkykyä. Erinomaista työkykyä raportoineista vain 20 prosenttia kertoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Sitä vastoin heikosta työkyvystä kärsivistä 77 prosenttia raportoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä, sanoo Ekman.
– Yrittäjät ovat kuitenkin erittäin sitoutuneita, innostuneita ja inspiroituneita yrityskoosta riippumatta. Likimain 80 prosenttia yrittäjistä innostuu työstä päivittäin tai muutaman kerran viikossa ja likimain puolet yrittäjistä inspiroituu työstään päivittäin. Tämä on positiivista, sillä tämä takaa myös kyvyn päästä vaikeista ajoista yli. Kokonaisuudessaan yrittäjät ovat varsin tyytyväisiä uravalintaansa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
Valtaosa (79 %) yrittäjistä kertoo yrityksensä tunnettuuden ja maineen olleen erittäin tai melko merkittäviä tekijöitä koronasta selviämisessä. Lähes yksi neljästä (73 %) kertoo nopean ja joustavan reagoinnin koronatilanteeseen olleen ratkaiseva tekijä. Yrittäjistä 65 prosenttia pitää yrityksen yhteistoiminnallista ja avointa luottamuskulttuuria erittäin tai melko merkittävänä tekijänä.
– Yrittäjien arvion mukaan koronasta selviytymiseen on vaikuttanut eniten tekijät, jotka on rakennettu pitkän ajan saatossa ja jo ennen koronaepidemian alkamista. Muutoskyvykkyys ja sisäisen kulttuurin avoimuus ovat tärkeitä tukipilareita, joihin yritys voi nojata vaikeina aikoina. Lisäksi tunnettuus ja hyvä maine auttavat pitämään kiinni asiakkaista, sanoo Ekman.
Talousasioita pidettiin selvästi vähemmän merkittävinä tekijöinä. Hieman yli puolet (58 %) yrittäjistä piti taloudellisten puskurien kuten kassavarannon hyödyntämistä merkittävänä korona-ajan selviämistä helpottavana tekijänä. Noin puolet (51 %) piti yrityksen maksuvalmiuden turvaamista merkittävänä.
– Näyttää siltä, että yrityskoon kasvaessa mahdollisuudet selvitä koronakriisistä esimerkiksi kannattavuudella ja myynnillä mitattaessa paranevat, Kuismanen sanoo.
Myös digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntäminen on yleisempää yrityskoon kasvaessa.
– Sekä jaksamisen että taloudellisen selviytymisen näkökulmasta on erityisen tärkeää panostaa yksinyrittäjiin ja pieniin työnantajayrityksiin, sillä niiden merkitys yhteiskunnalle on kuitenkin kokoaan suurempi, Kuismanen toteaa.