Erikoisperinnän tulokseen kuuluvat myös velallisten suoraan velkojille suorittamat maksut, velallisen ja velkojan solmimat maksusopimukset sekä muille ulosottoviranomaisille tai yhteistyötahoille toimenpiteiden kohteiksi osoitettu omaisuus.
Kaikki mainitut erät huomioon ottaen erikoisperinnän rahamääräinen tulos oli viime vuonna noin 76,5 miljoonaa euroa. Edellisvuonna se oli 36,7 miljoonaa euroa.
Vuoden 2013 lopussa erikoisperinnässä oli ulosmitattua tai takavarikoitua omaisuutta 99 miljoonan euron edestä. Tämän omaisuuden osalta rahamääräinen tulos realisoituu ja tarkentuu vasta myöhemmin.
Erikoisperinnän tutkittaviksi siirrettiin 495 uutta velallista vuonna 2013. Edelliseltä vuodelta siirtyneiden kanssa erikoisperinnän kohteena oli kaikkiaan 1 141 velallista, joista tutkinta vuoden aikana saatiin valmiiksi 498 velallisesta.
Tulosten paraneminen johtuu valtakunnanvouti Juhani Toukolan mukaan erikoisperinnän määrätietoisesta kehittämisestä, mutta toiminnalle on myös ominaista voimakaskin vuosittainen euromääräisen tuloksen vaihtelu.
– Erikoisperinnän tärkein vaikutus ja tulos on kuitenkin velkojen maksun välttelyyn liittyvien väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä, Toukola sanoo.
Hänen mukaansa kiinnijäämisriskin kasvattaminen karsii velkojen maksun välttelyä ja usein samalla talousrikoksiin syyllistymistä. Talousrikollisuudella saadun rikoshyödyn pois saaminen puolestaan heikentää myöhempää talousrikollisuutta, koska toiminnan pyörittäminen vaatii varoja.
Velallisia siirtyy erikoisperintään kahta reittiä. Osa tulee ulosoton normaaliperinnästä, jossa havaitaan merkkejä siitä, että laajempi selvitystyö velallisen ulosmittauskelpoisen varallisuuden selvittämiseksi olisi tarpeen. Osa tulee muiden viranomaisten käynnistämän selvitystyön tuloksena, kun havaitaan, että laajempaa tutkintaa myös oikein kohdistetuille täytäntöönpanotoimille tarvitaan.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisten välinen tietojenvaihto mm. poliisin, verottajan, tullin ja ulosoton välillä onkin keskeistä.
