Puheet työmarkkinoilla koventuvat ja syksyn liittokierros lähestyy. Maan hallituksen edellyttämä ja työmarkkinaosapuolten neuvottelema kilpailukykysopimus toi palkkoihin nollakorotukset ja 24 tuntia vuosityöaikaa lisää. Kikyä on sekä kehuttu että haukuttu.
Kierrokset syksyn liittokohtaisille palkkaneuvotteluille käyvät jo kovina. Tapahtumassa on vallan uusjako, kun liitot hoitavat neuvottelut. Työmarkkinakeskusjärjestöt pysyvät jatkossa poissa neuvottelupöydistä.
Valtakunnansovittelija Minna Helle haluaa uskoa siihen, että syksyn neuvotteluissa yhteinen etu, talouskasvu ja työllisyys ovat ”yhteinen iso tavoite”.
– Liittokierroksella ei ole yhteisesti sovittua palkankorotusten yleistä linjaa. Pään avaajat sen yleensä ratkaisevat, hän toteaa Maaseudun Tulevaisuudessa
Helteen arvioi olevan yhä mahdollista, että syksyllä syntyy yleinen työmarkkinalinja, jota voidaan soveltaa muissakin sopimuksissa.
– Liittokierroksillakin on koordinoitava, jotta pystyttäisiin huomioimaan myös yhteinen etu. Jos jokainen ajaisi omaa etuaan, voi syntyä palkkakilpailu, ja se olisi huono asia työllisyyden ja ostovoiman kannalta, hän varoittaa.
Minna Helle on tutustunut Ruotsin keskitettyyn, vientiteollisuuden palkkoja ja suhdanteita seuraavaan järjestelmään.
– Ruotsalaisilla on aika vakuuttavaa dataa maltillisten palkankorotusten, ostovoiman ja työllisyyden osalta viimeiseltä 20 vuodelta. Suomella olisi vielä suurempi tarve kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta hyville työmarkkinasopimuksille.