Eduskunnan perustuslakivaliokunta on hyväksynyt valmiuslain käyttöönottoasetukset lähes kokonaan.
Asetuksen pidempi versio otettiin valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan käyttöön ilman 5. pykälää, joka käsitteli henkilökunnan työvelvoitetta. Valiokunnan mukaan sen osalta tulisi huomioida myös muut kyseisen luvun pykälät.
– Toinen, heti voimaan tullut asetus voidaan hyväksyä kiireellisenä. Täten on näin menetelty, Ojala-Niemelä sanoi.
Eduskunta ratkaisee valmiuslain käyttöönoton keskiviikkona kello 14 alkavassa täysistunnossa.
Johanna Ojala-Niemelä huomautti, että hallitus on todennut edellytyksenä olevat poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Soveltaminen on rajattu tässä vaiheessa määräaikaisesti 13. huhtikuuta asti, eli asetus olisi voimassa suhteellisen lyhyen ajan.
Poikkeusolojen määritelmä hyväksyttiin valiokuntakäsittelyssä.
– Sairaanhoidon tarve voi osoittautua erittäin suureksi, joten on tärkeää hidastaa taudin etenemistä, jotta samanaikaisesti pienempi osa sairastuisi kerralla, Ojala-Niemelä jatkoi.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) painotti kriisin vakavuutta koko maailmassa.
– Tätä osattiin pahimmissa skenaarioissa odottaa. Se, että epidemia rantautui Suomeen tässä mittakaavassa, on tietysti jossain määrin yllätys. Monet maat tekevät nyt poikkeuksellisia toimenpiteitä, rajoituksia on Kiinan lisäksi myös Euroopan oikeusvaltioissa, Antti Häkkänen sanoi.
– Nyt on Suomen vuoro tarttua taudin rajoittamiseen ja ennaltaehkäisemiseen sekä terveydenhuollon kannalta välttämättömien toimenpiteiden turvaamiseen. Epävarmuus on nyt suurta.
Hänen mukaansa viranomaiset ja valtioneuvosto haluavat toimia ajoissa, mikä oli olennaista tiettyjen toimivaltuuksien arvioinnin kannalta.
– Nyt ollaan oikeusvaltion ja demokratian ydinkysymyksissä: kuinka paljon voidaan perus- ja ihmisoikeuksia rajoittaa saavuttaaksemme jonkin toisen hyödyn. Ollaan vakavan kysymyksen ääressä, Häkkänen jatkoi.