[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”laiho-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kun Mia Laiho oli nuori lääkäri, terveyskeskuksen päivystykseen tuotiin päihdeongelmainen mies. Oli kova pakkanen, ja mies oli nukahtanut hankeen. Mies oli vain puoliksi tajuissaan, ja Laiho totesi, että ruumiinlämpö oli laskenut.
Laiho yritti irrottaa miehen lumisia vaatteita ja laittaa lämpöpeiton tämän päälle. Miehen kengät olivat jäätyneet jalkoihin kiinni. Laiho joutui rikkomaan kengät saadakseen ne irti. Oli epävarmaa, selviäisikö mies elossa.
Laiho päätti, että mies on kuljetettava keskussairaalaan Jyväskylään. Hoitaja tilasi ambulanssin. Paikallinen ambulanssiyrittäjä ilmoitti, että hän lähtee kyllä, mutta kovan pakkasen takia ambulanssia pitää lämmittää. Säästääkseen sähköä yrittäjä ei aina pitänyt auton lohkolämmitintä päällä.
Hän lämmitti ambulanssia hetken ja ajoi paikalle. Vielä terveyskeskukseen pihalla se oli sisältä jääkylmä, kun jäätynyt mies nostettiin kyytiin. Laiho lähti saattajaksi.
Kun matkaa oli hetki taitettu, ambulanssin kuljettaja sanoi, että pitää käydä ensin tankilla huoltoasemalla että bensa riittää Jyväskylään asti. Auto tankattiin, ja matka jatkui. Jäätynyt mies pääsi sairaalaan, ja Laiho palasi terveyskeskukseen.
Muutaman viikon kuluttua taas päivystäessään Laiho tapasi samaisen miehen terveyskeskuksen osastolla jatkohoidossa. Laiho näki, että sormia ja varpaita oli amputoitu. Mies oli kuitenkin tyytyväinen, että henki säilyi.
– Voiko tällainen olla totta, Laiho muistelee ajatelleensa tuolloin, 1990-luvun puolivälissä.
Päivystyksessä voi tapahtua mitä tahansa, ja juuri se kiehtoi Laihoa. Jo opiskeluaikoina hän kiersi Suomea tekemässä niitä. Kiinnostavimpia paikkoja olivat pienten kuntien terveyskeskukset ja aluesairaalat, joissa hän saattoi olla ainoa lääkäri, ja matka seuraavaan oli vähintään 60–70 kilometriä.
– Se oli haastavaa työtä mutta hirveän mielenkiintoista. Yhdellä lääkärillä on merkittävä rooli, kun vastaan tulee elämän koko kirjo.
Hän on aina pitänyt päivystämisestä.
– Koskaan et voi tietää etukäteen millainen vuorosta tulee. Välillä voi olla rauhallinen hetki, kunnes yhtäkkiä tuodaan huonokuntoinen potilas. Tai vuodeosastolla jonkun potilaan tilanne romahtaa ja täytyy lyhyessä ajassa tehdä isoja ratkaisuja.
Vaativimpia ovat vanhuspotilaat, Laiho sanoo. Pelkkä lääketieteellinen arvio on yleensä melko yksinkertainen, mutta tapauksiin liittyy muitakin tekijöitä, joita on vaikeampi selvittää. Lääkärin täytyy saada selvyys oireista, toimintakyvystä ennen sairautta, täytyy pohtia, selviääkö potilas yksin, tarvitaanko kotiin lisäapua, saadaanko sitä ja milloin, Laiho luettelee. Kaikkien ammattilaisten osaamista tarvitaan, hän sanoo.
Ikävimpiä tapauksia puolestaan ovat lapsipotilaat. Dramaattisin Laihon kohdalle osunut tapaus tapahtui sekin uran alkuvuosina. Päivystykseen tuotiin nuori tyttö, jolla oli nopeasti noussut korkea kuume ja jonka vointi heikkeni.
Laiho totesi, että tyttö oli todennäköisesti saanut verenmyrkytyksen. Hän selvitti tapausta lisää, ja kävi ilmi, että tyttöä oli jonkin verran aikaisemmin purrut koira.
– On aika yleistä, että vastaanotolle tullaan vähäpätöiseltä tuntuvan koiranpureman takia.
Tytön tapauksessa tulehdus oli edennyt verenmyrkytykseksi, joten pelkkä antibioottikuuri ei auttaisi. Tyttö siirrettiin tehohoitoon ja häneltä jouduttiin myöhemmin amputoimaan toista jalkaa.
Laiho on toiminut lääkärinä vähän yli 20 vuotta. Viimeiset yli kymmenen vuotta hän on toiminut päivystyksen ylilääkärin ja johtajalääkärin tehtävissä Helsingin isoissa sairaaloissa.
Ammatinharjoittaminen jäi suurelta osin katkolle vuonna 2018, kun Laiho pääsi eduskuntaan kokoomuksen listoilta.
Poliitikon ura alkoi vuonna 2012, kun Laiho liittyi kokoomukseen ja asettui ehdolle kuntavaaleissa Espoossa. Kimmoke oli syntynyt, kun hän kolmen pienen lapsen vanhempana käytti julkisia palveluja ja huomasi epäkohtia siellä täällä.
– Monesti ajattelin, että asiakkaan näkökulmasta palvelu on joustamatonta tai jotenkin hölmösti hoidettu, ja halusin tehdä asiat järkevämmällä tavalla.
Laiho sanoo, että asioiden tarkkailu on hänelle luontaista.
– Jos vaikka käyn ravintolassa syömässä, minua häiritsee, jos logistiikka ei toimi, Laiho sanoo helsinkiläisessä kahvilassa, jossa asiakasjono hajoaa kahteen suuntaan ja ihmiset väistelevät toisiaan kahvikupit käsissään.
Laiho sai melkein 1 500 ääntä, viidenneksi eniten kokoomuksesta, ja pääsi ensimmäisellä yrittämällä Espoon valtuustoon. Kolme vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa hän jäi toiselle varasijalle 3 952 äänellä.
– Aluksi näytti siltä, että menen läpi. Lopussa tulivat Nurmijärven äänet, ja Outi (Mäkelä) meni ohi.
Kauden lopulla Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi ja Laiho nousi varasijalta eduskuntaan. Seuraavissa vaaleissa vuonna 2019 kannatus nousi jo yli 5 600 äänen, ja Laiho pääsi kirkkaasti läpi.
Hän ei osaa tarkkaan sanoa, mistä äänet kertyvät. Hän arvelee, että monet sosiaali- ja terveydenhuollon alan ihmiset ovat voineet äänestäneet häntä, mutta haitari on todennäköisesti moninainen.
Oma merkityksensä on ehkä silläkin, että Laiho on osallistunut aktiivisesti koulujen toimintaan omien lastensa kautta. Hän on tällä hetkelläkin suositun Etelä-Tapiolan koulun johtokunnan puheenjohtaja. Johtokunta on oppilaiden vanhempien valitsema, tosin puoluetaustaa ei voi koulun toiminnassa tuoda esille.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1596621782516{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”laiho-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Laiho on sukunsa ensimmäinen lääkäri. Isä on toiminut päällikkönä kuljetusyrityksessä, äiti on ollut lähihoitaja vanhainkodissa.
– Olin itsekin vanhainkodissa töissä. Aloitin hoitoapulaisena siivoushommissa, myöhemmin tein apuhoitajan töitä. Terveydenhuolto kiinnosti jo silloin.
Hän muistelee olleensa koulubiologiassa hyvä, samoin kemia tuntui kiinnostavalta. Lukiossa hän valitsi lyhyen matematiikan ja jätti fysiikan kokonaan pois. Valinta teetti myöhemmin ylimääräistä työtä, koska päästäkseen opiskelemaan lääketieteitä täytyy hallita lukion fysiikan oppimäärä.
– Lukion jälkeen luin fysiikan itsenäisesti, koska se vaadittiin lääkikseen, Laiho sanoo.
Tänä keväänä tapahtui hänen mielestään pienimuotoinen oikeusmurha, kun yliopistot muuttivat sisäänpääsyperusteita koronan takia.
Jo aiemmin oli sovittu, että jatkossa osa opiskelijoista pääsee sisään ylioppilastodistuksen perusteella ja osa pääsykokeen kautta. Aiemmin kaikkien piti osallistua pääsykokeeseen. Pandemian vuoksi yliopistot päättivät lisätä todistuksen perusteella valittavien määrää. Laiho sanoo, että moni ehti jo valmistautua pääsykokeeseen mutta joutuikin muuttamaan suunnitelmiaan.
– Se oli ikävästi tehty nuorille. Kuin osallistuisi juoksukilpailuun, jossa säännöt yhtäkkiä muuttuvat matkalla.
Hän sanoo, että vaatimus oikeudenmukaisuuteen on hänen yksi johtavista tunteistaan.
– Tartun siihen, jos joku tulee väärin kohdelluksi, jos vaikka järjestelmä kohtelee huonosti.
Laiho sanoo myös, että työhistoriansa vuoksi hän on erityisen kiinnostunut poliisin toiminnasta ja maanpuolustuksesta. Hän käyttää termiä valmius, joka yhdistää toisiinsa ensiavun, järjestyksenpidon ja maanpuolustuksen.
– Olen johtanut päivystyksiä yli kymmenen vuotta eli olen ollut paljon valmiuden kanssa tekemisissä.
Laiho on varajäsen eduskunnan puolustusvaliokunnassa, joka on suosittu valiokunta etenkin kokoomuslaisten keskuudessa. Tällä hetkellä suurin maanpuolustuskysymys on, mistä Suomi hankkii uudet hävittäjät.
Laiho ei – tietenkään – paljasta, mikä on hänen suosikkinsa.
– Pääasia on, että ne ovat hyviä ja että ne ylipäänsä ostetaan.
Valtion velka kasvaa koronan takia merkittävästi tänä vuonna, mikä on saanut jotkut pohtimaan, pitäisikö hankintaa miettiä uudelleen. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) sanoi toukokuussa, että hankintaa pitäisi lykätä ja hävittäjiä pitäisi ostaa suunniteltua vähemmän.
Laihon mielestä Suomen tulee ostaa 64 hävittäjää, kuten on suunniteltu, ja ne pitää hankkia sovitussa aikataulussa. Koronavirus ei vähennä hävittäjien tarvetta, päinvastoin.
– Pikemminkin sanoisin, että maanpuolustusta pitää vahvistaa, koska korona sekoittaa maailmantilannetta.
Lääkärinä Laiho pystyy helposti samastumaan lääkäreihin ja hoitajiin, jotka ”taistelevat etulinjassa”, siis tekevät työtä koronapotilaiden kanssa. Hän sanoo, että erityisesti hoitajien altistumisriski on suuri, koska he viettävät potilaiden kanssa pitkiä aikoja, kun taas lääkäri on yleensä vain lyhyen ajan tekemisissä potilaan kanssa. Laiho arvioi, että riskeistä huolimatta sote-työntekijät eivät pelkää koronaa.
– En voi puhua kaikkien puolesta, mutta harvoin lääkäri pelkää. Koronaan suhtaudutaan kuin mihin tahansa sairauteen: sitä hoidetaan.
Laiho sanoo, että hän itse suhtautuu koronaan maalaisjärjellä. Hän tietää riskit, mutta ei halua liioitella niitä.
– Eduskunnassa huomasin, että monet olivat todella pelokkaita. Siellä näki, miten ihmiset reagoivat uhkaan.
Laiho arvioi, että Suomen sote-järjestelmä on kestänyt koronan hyvin.
– Alkuvaihe oli räpiköintiä. Suojavarusteet, lentokenttä, testaukset, ne hoidettiin huonosti. Alkuvaikeuksien jälkeen voi sanoa, että suuressa mittakaavassa on selvitty hyvin.
Jos syksyllä tulee toinen aalto, kaikki ovat jo paremmin varustautuneita, hän arvioi. Suojamaskien käyttöä pitää kuitenkin pohtia tosissaan, koska toista kertaa Suomea ei voi laittaa kiinni samaan tapaan kuin keväällä.
– Riski pienenee, jos ihmiset käyttävät maskia silloin, kun ei voi huolehtia turvaväleistä. Kansankäytössä kangasmaski riittää.
Koronarokotetta kehitetään kiivaasti eri puolilla maailmaa, ja lupaavia tuloksia on jo saatu. Silti kestänee vielä vähintään kuukausia, ennen kuin rokote saadaan käyttöön. Laiho sanoo, että ensimmäiset rokotteet saataneen vuodenvaihteessa.
– Tuskin me Suomessa ensimmäisten joukossa olemme. Tiedämme myös, että rokotetta tehdään kiireellä, joten on tärkeää nähdä sivuvaikutuksia. Riskiryhmien rokottamisella pitää aloittaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1596621782516{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”laiho-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1596622070854{padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Hurjaa rahankäyttöä
Kansanedustaja Mia Laiho (kok.) pelkää, että nopean velkaantumisen vuoksi suomalaisille kehittyy rahaan hällä väliä -suhde.
– Onhan tämä hurjaa rahankäyttöä. Sadoilla miljoonilla ei ole mitään merkitystä kun miljardeja sinkoilee.
Hän sanoo, että osa velanotosta johtuu tietysti koronasta. Silti lainarahaa käytetään paljon muuhunkin.
– Varsin kevyesti lainaa otetaan. Se ei anna nuorille hyvää kuvaa, mitä vastuullinen taloudenhoito tarkoittaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]