”Valkotakkiverenpaineella” tarkoitetaan tilannetta, jossa potilaalta mitataan vastaanotolla kohonnut verenpaine, joka on kuitenkin normaali kotimittauksissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 15 prosentilla arvioidaan olevan mittauksissa ”valkotakkiverenpainetta”. Sitä potevan riski kehittää todellinen verenpainetauti oli kolminkertainen verrattuna henkilöihin, joiden verenpaine oli vastaanotolla ja kotona normaali.
THL:n tutkijat seurasivat lähes tuhannen 45–74-vuotiaan suomalaisen verenpaineen muutosta 11 vuoden aikana. Tutkittaville suoritettiin sekä koti- että vastaanottomittaukset vuosina 2000 ja 2011.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös niin sanottua piilevää verenpainetautia, eli ilmiötä, jossa verenpaine on normaali vastaanotolla, mutta kohonnut kotimittauksissa. Kyseessä on valkotakkiverenpainetautia harvinaisempi ilmiö, jota havaittiin noin seitsemällä prosentilla tutkimukseen osallistuneista.
Piilevästä verenpainetaudista kärsivillä henkilöillä oli 11 vuoden seurannan aikana lähes nelinkertainen riski kehittää todellinen verenpainetauti verrattuna normaalipaineisiin. Verenpaineen mittaaminen myös kotona on siis tärkeää, jotta potilaan sydän- ja verisuonitautiriski osataan arvioida oikein.
”Valkotakkiverenpaineesta” ja piilevästä verenpaineesta kärsivät henkilöt olivat lisäksi normaalipaineisia vanhempia, ylipainoisempia ja heidän kolesterolitasonsa olivat korkeammat.
– Valkotakkiverenpaine ei ole täysin vaaraton, lääkärinvastaanoton jännityksestä johtuva ohimenevä ilmiö. Valkotakkiverenpaineesta kärsivien terveydentilaa tulee seurata ja heille tulee aloittaa elintapahoito. Verenpainelääkitys aloitetaan, kun myös kotipaine on koholla, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Teemu Niiranen.