Eduskunnan sosiaali- ja valiokunta on saanut valmiiksi mietintönsä sote-uudistuksesta.
– Usean vaalikauden pohjatyö on tuottanut tulosta. Tämän vaalikauden tärkein rakenteellinen uudistus on valmis etenemään eduskunnan täysistuntoon, valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta kokoomukselta ja perussuomalaisilta.
Valiokunta toteaa, että ehdotetulle uudistukselle voidaan kiistatta katsoa olevan painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve, sillä nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Hyvinvointialueet muodostetaan pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta ja niiden hallinto perustuu suoraan edustukselliseen demokratiaan eli niillä on vaaleilla valittava aluevaltuusto.
Hyvinvointialueille kootaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhden päätöksenteon, johtamisen ja budjetoinnin alle eli integroidaan saman tahon vastuulle.
Omalle palvelutuotannolle ei aseteta prosenttiosuutta
Valiokunnan mukaan hyvinvointialueilla on mahdollisuus hankkia laajasti palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.
– Lähtökohtaisesti yhteistyötä yksityisen palveluntuottajan kanssa ei rajata, ellei hyväksyttävänä olevasta lainsäädännöstä toisin johdu, Lohi sanoi.
Valiokunta kannattaa ratkaisua, jossa omalle palvelutuotannolle ei aseteta tiettyjä määrällisiä tai prosentuaalisia osuuksia tuotannosta.
Valiokunta pitää kuitenkin selvänä, että hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa niin sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa. Siten esimerkiksi perusterveydenhuollon ulkoistaminen ei ole mahdollista kokonaan tai siten, että oma tuotanto jää keskeisten toimintojen osalta vain väestöpohjaltaan pieniin kuntiin.
– Tietyillä erikoisaloilla kyetään joitakin toimenpiteitä kokonaisuudessakin hankkimaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta, jos tällä erikoisalalla on riittävä osaaminen ja kyky hyvinvointialueella, Lohi sanoi.
Lohen mukaan lainsäädännöstä ei seuraa erityistä estettä ulkoistaa neuvolapalvelut osana perusterveydenhuollon yksikön ulkoistamista, vaikka valiokunnan mielestä onkin tärkeää, että neuvolapalvelut eivät lähde eriytymään.
Palvelut turvataan eri puolilla maata
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Koska valtio ottaa vastuun hyvinvointialueiden rahoittamisesta, siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisveroasteen nousun estämiseksi.
Kustannusten ja tulojen siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali. Sen sijaan kuntakohtaisesti siirtyvät kustannukset ja tulot voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Kuntakohtaisia eroja kuitenkin rajoitetaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla sekä tasauselementeillä.
Valiokunta pitää perusteltuna, että rahoitusmallin lähtökohdaksi on valittu rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on varmistaa, että julkinen valta turvaa perusoikeuksien toteutumisen suuntaamalla rahoituksen keskeisiltä osiltaan palvelutarpeen perusteella eri puolilla maata.
Virkalääkärivaatimus poistetaan
Valiokunta on tehnyt saamiensa lausuntojen ja asiantuntijakuulemisten perusteella eräitä muutoksia esitykseen.
Valiokunta pitää perusteltuna muuttaa virkalääkärivaatimusta koskevaa sääntelyä siten, että potilaan sairaalaan ottaminen, siihen liittyvä erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja alustavan hoitosuunnitelman laatiminen olisivat hyvinvointialueen vastuulla, mutta mainittuja tehtäviä ei määriteltäisi virkalääkärin tehtäviksi, kuten hallituksen esityksessä esitettiin.
Valiokunnan ehdottaman muutoksen johdosta hyvinvointialue voi joustavammin harkita, käyttääkö tehtävässä virkasuhteista lääkäriä tai hammaslääkäriä vai hyvinvointialueeseen työsuhteessa oleva lääkäriä tai hammaslääkäriä. Näitä tehtäviä hyvinvointialue ei kuitenkaan voi antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi.
Sopimusten mitätöintiä ja irtisanomista täsmennetään
Hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi hyvinvointialueelle siirtyvien yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtyjen sopimusten mitättömyydestä ja irtisanomisesta, jos sopimukset olisivat tulevan lainsäädännön vastaisia.
Valiokunta ehdottaa, että sopimusten mitättömyyttä ja irtisanomista koskevaa sääntelyä täsmennetään perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Kyseiset sopimukset olisivat kuitenkin edelleen joko suoraan lain nojalla mitättömiä tai irtisanottavissa.
Kuntien korvausoikeuteen poikkeus
Uudistuksen seurauksena kuntien omaisuutta sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymissä oleva, viime kädessä kuntien omistukseen kuuluva omaisuus siirtyy hyvinvointialueen omistukseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta, että kunnan taloudellista itsehallintoa turvaavaa säännöstä täydennetään. Perustuslakivaliokunta huomautti, että kunnan oikeus korvauksen saamiseen on sidottu vain kunnallisveroprosentin laskennalliseen korotustarpeeseen.
Valiokunta ehdottaa, että kunnalla on oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka momentin mukainen korvausraja ei ylittyisi, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.
Eduskunnan täysistunto ryhtyy käsittelemään sote-uudistusta huomenna ja lait on tarkoitus hyväksyä ensi viikolla.
Lait tulevat voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2021 ja osa laeista tulisi voimaan 1. maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2023.
LUE MYÖS:
Markus Lohi: Länsi-Pohjan ulkoistus mitätöityy siirtymäajan jälkeen