Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi vuoden 2019 talousarvioesitystä koskevan mietintönsä. Talousarvion loppusumma on noin 55,5 miljardia euroa, mikä on noin 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio.
Talousarvioesitys on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla.
Valtiovarainvaliokunta kohdistaa mietinnössään lisäyksiä muun muassa liikenneväyliin, tutkimukseen ja osaamiseen, lasten liikkumiseen sekä ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämiseen. Valiokunnan osoittamat lisäresurssit ovat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.
Suurimmat määrärahalisäykset osoitetaan liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen (25,3 milj. euroa) ja koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin sekä liikunnan tukemiseen (14,2 milj. euroa). Rahoitusta osoitetaan myös terveydenhuollon tutkimukseen, ympäristönsuojeluun sekä maatalouden kannattavuuden parantamiseen.
Valiokunta toteaa, että Suomen talouden näkymät ovat edelleen suotuisat, mutta nopeimman kasvun arvioidaan olevan jo takanapäin.
– Suotuisa suhdanne ei kuitenkaan riitä poistamaan rakenteellisista ongelmista johtuvaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2019 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 109 miljardia euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mietinnössä todetaan.
Valtionhallinto ja paikallishallinto pysyvät hieman alijäämäisinä ja siksi euromääräinen julkinen velka kasvaa edelleen 2020-luvun alkuvuosina.
Valiokunnan mielestä on myönteistä, että hallitus on noudattanut talouden säästöohjelmaa ja menokuria myös viimeisessä talousarvioesityksessään.
Määrärahatasoa alentaa muun muassa kärkihankerahoituksen päättyminen, aiemmin tehdyt menoleikkaukset sekä työllisyystilanteen paraneminen. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuoden aikana 72,4 prosenttiin ja vaalikauden aikana työllisten määrä on kasvanut yli 110000 henkilöllä.
Valiokunta pitää myös erityisen hyvinä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtyjä lisäyksiä ja korostaa niiden keskeistä merkitystä talouden kestävän kasvun sekä Suomen menestymisen vahvistamisessa.
Liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen uudistamista tulee valiokunnan mukaan linjata siten, että suunnittelu ja rahoitus pohjautuvat nykyistä pitkäjänteisempään päätöksentekoon.
– Jatkossa tarvitaan edelleen toimenpiteitä myös työllisyyden ja työllisyysasteen parantamiseen. Työmarkkinoilla on selkeitä kohtaanto-ongelmia, minkä lisäksi rakenteellinen työttömyys on edelleen korkealla tasolla, mietinnössä todetaan.
Valiokunnan mukaan julkisen talouden kestävyyden kannalta on keskeistä, että maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan niin, että se vähentää julkisten menojen kasvua pitkällä aikavälillä ja vähentää näin kestävyysvajeeseen liittyvää painetta.
Yritystukijärjestelmää on puolestaan kehitettävä valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi. Valiokunta kiinnittääkin vakavaa huomiota niihin haasteisiin ja muutoksiin, joita hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin julkaisema raportti edellyttää.
Mietintöön sisältyy kuusi vastalausetta.
Mietinnön käsittely alkaa eduskunnan täysistunnossa maanantaina 17. joulukuuta. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion 2019 lopullisesti perjantaina 21. joulukuuta.