Valiokunta hyväksyi asiaa koskevan mietinnön torstaina.
– Sopimuksen hyväksyminen on positiivinen signaali vapaakaupalle sekä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) toteaa.
CETA-sopimuksen arvioidaan tuovan suomalaisille vientiyrityksille merkittäviä hyötyjä. Kanada on Suomelle potentiaalinen yhteistyökumppani myös luonnonolosuhteidensa ja arktisen ulottuvuuden näkökulmasta.
– Sopimus poistaisi tullit kaikilta tuotteilta joko heti tai siirtymäajan kuluttua. Myös kaksinkertainen tekninen testaus vähenisi, mikä parantaisi suomalaisten vientituotteiden hintakilpailuasemaa selvästi, Vanhanen arvioi.
CETA on EU:lle ensimmäinen Pohjois-Amerikan maan kanssa tehty sopimus vapaakauppa-alueesta. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että kansainvälisen kauppajärjestelmän nykytilanteessa CETA on positiivinen signaali, joka tarjoaa vastavoiman erityisesti Yhdysvaltojen sisäänpäin kääntymiselle, vaikka monenkeskiset kauppasopimukset ovat valiokunnan mielestä muutoin parempia.
CETA-sopimus ei kata julkisia palveluja. Suomi on tehnyt sopimukseen sosiaali- ja terveyspalveluja sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta koskevia varaumia.
– Lisäksi Suomi on tehnyt sopimukseen rajoituksen lääkkeiden jakelupalveluiden ja vähittäismyynnin sekä alkoholin vähittäismyyntimonopolin osalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti varaumia välttämättöminä, Vanhanen kertoo.
CETA-sopimukseen on kirjattu myös paljon työelämäoikeuksiin, ympäristön suojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvää sisältöä. Sopimus ei esimerkiksi avaa kasvuhormoneilla tuotetun lihan tuontia EU:hun.
CETA-sopimuksen käsittelyn yhteydessä nousi esiin Suomen kaivoslain uudistustarve, sillä Kanadassa on useita suuria kaivosyhtiöitä, joilla on mielenkiintoa toimia Suomessa. Valiokunnan mielestä kaivoslakia on syytä muuttaa yhteiskuntavastuullisempaan suuntaan ja muutokset voitaisiin tehdä vielä tällä vaalikaudella.