Valiokunta ehdottaa työttömille oikeutta kieltäytyä työstä työpaikan sijainnin perusteella

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mukaan matalapalkkaisilla aloilla työn vastaanottaminen työssäkäyntialueen ulkopuolelta saattaa muodostua taloudellisesti kannattamattomaksi.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa työttömille oikeutta kieltäytyä työstä työpaikan sijainnin ja työmatkakustannusten perusteella. Valiokunta on antanut työttömyysturvalakia koskevan mietinnön (TyVM 9/2014).

Hallituksen esityksen mukaan työttömällä olisi työn vastaanottoon velvoittavien edellytysten lisäksi velvollisuus ottaa vastaan työtä työssäkäyntialueen ulkopuolelta, jos päivittäisen työmatkan kesto on julkisia liikennevälineitä tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttäen kokoaikatyössä keskimäärin enintään kolme tuntia ja osa-aikatyössä kaksi tuntia.

Valiokunta pitää työvoiman liikkumiseen kannustavia toimia tärkeinä ja tarpeellisina mutta katsoo, että vastaanottovelvollisuuden laajennus on ongelmallinen liikkumisvapautta koskevan perustuslain 9 §:n kannalta. Siksi valiokunta ehdottaa, että työttömyysturvalain 2 a luvun 6 a § muutetaan siten, että työtön voi yksinomaan työmatkan kestoon liittyvillä perusteilla kieltäytyä työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjotusta työstä.

Valiokunta toteaa myös, että työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitseva työpaikka voi sijaita hyvinkin etäällä työttömän asuinpaikasta, mistä johtuen työmatkan kustannukset voivat nousta jopa useaan sataan euroon kuukaudessa. Matalapalkkaisilla aloilla työn vastaanottaminen työssäkäyntialueen ulkopuolelta saattaa siten muodostua käytännössä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Tästä syystä valiokunta ehdottaa työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:n 1 momentin muuttamista siten, että työnhakijalla olisi pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta myös kokoaikatyö silloin, kun työntekijän palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei puolla työttömille karenssia puhelinasioimisen perusteella. Työnhakijan puhelimella tavoittamatta jääminen sovittuna aikana rinnastetaan suunnitelman laatimisesta kieltäytymiseen ja henkilölle on sen perusteella voitu asettaa vähintään 30 päivän korvaukseton määräaika.

Esityksessä ehdotetaan yhdenvertaisuuden vuoksi puhelimitse tavoittamatta jääminen rinnastettavaksi työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämiseen. Tällöin henkilön määräytyisi vähintään 15 päivän korvaukseton määräaika.

Valiokunta pitää puhelimitse ja verkkoyhteyksien avulla tapahtuvaa asiointia hyvänä ja tarkoituksenmukaisena toimintatapana, joka helpottaa sekä työnhakijaa että työ- ja elinkeinotoimistoa.

Valiokunta pitää kuitenkin työnhakijan oikeusturvan kannalta ongelmallisena määrätä seuraamus puhelinasioinnin perusteella, koska puhelinyhteyden saaminen voi olla sattumanvaraista ja epäonnistua työnhakijasta riippumattomista syistä. Tästä syystä valiokunta ehdottaa hallituksen esityksessä ehdotetun työttömyysturvalain 2 a luvun 9 §:n uuden 3 momentin poistamista.

Mainos