Sama pidennys koskisi myös veron vanhentumisaikaa.
Esityksen tarkoituksena on helpottaa maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksia.
Valtiovarainvaliokunnan mielestä maksuajan pidennys on perusteltu, kun otetaan huomioon viime syksynä ja muutamana sitä edeltäneenä vuonna tehdyt kiristävät muutokset perintö- ja lahjaverolakiin. Ne ovat lisänneet erityisesti suurimpiin perintöihin ja lahjoihin kohdistuvaa verorasitusta.
Valiokunta uskoo toisaalta, että riittävä maksuaika vähentää myös painetta lisähuojennuksiin.
– Pisimmillään kymmenen vuoden maksuaika ja nykyiset veron määrää koskevat melko mittavat huojennukset antaisivat siis yrityksille riittävän liikkumavaran toteuttaa sukupolvenvaihdos verotuksen kannalta kestävästi, valiokunta toteaa lakiesityksestä perjantaina antamassaan mietinnössään.
Näkemys saa valiokunnan mielestä tukea myös esityksen perusteluista, joissa on kuvattu huojennuksen jälkeistä verorasituksen tasoa sukupolvenvaihdostilanteissa.
Todellinen, saajakohtainen efektiivinen vero oli vuonna 2013 maatilavarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 1,1 ja muun yrityksen luovutuksissa keskimäärin 2,8 prosenttia luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta. Efektiivinen vero poikkeaa siis huomattavasti veroasteikon nimellisistä verokannoista.
– Sukupolvenvaihdos on yritykseen kokonaisvaltaisesti vaikuttava muutos ja siihen sisältyy perintöveroseuraamusten lisäksi monia muitakin piirteitä, joilla voi olla vaikutusta yrityksen kehitykseen. Nämä näkökohdat on syytä ymmärtää ennen kuin tehdään esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisia muutoksia verotuksen perusteisiin, valiokunta toteaa.
Valiokunnan mukaan perintöverotus pitäisi nähdä ylipäänsä osana kokonaisuutta, ei vain erillisenä ja erikseen tarkasteltavana verona.
– Huomiota tulisi kiinnittää sen vuoksi myös yhteisöverotuksen tasoon ja muutostrendiin sekä siihen, miten osinkotuloja, arvonnousuja ja myyntivoittoja verotetaan. Merkitystä on myös sillä, millaisia yritystukia yhteiskunta tarjoaa ja mihin se haluaa ne suunnata.