Valiokunta hyväksyi mietinnön hallituksen esityksestä toiseksi lisätalousarvioksi tänään ja se tulee täysistuntokäsittelyyn samana päivänä. Lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa 29. huhtikuuta alkaen.
Valiokunta toteaa, että vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys on mittaluokaltaan historiallisen suuri, sillä se alentaa varsinaisten tulojen arviota noin 5,8 miljardilla eurolla ja lisää määrärahoja noin 3,6 miljardilla. eurolla.
Lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna peräti noin 12,7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 119 miljardia euroa, mikä on noin 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suurimmat määrärahalisäykset esitetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle – noin 2,2 miljardia euroa – lähinnä etuusmenoihin sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle 748 miljoonaa euroa työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseen.
Valtio korvaa myös kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvia verotulojen menetyksiä 547 miljoonaa euroa.
Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.
Yrityksille on osoitettu tukea ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa yhteensä 1,9 miljardia euroa. Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä perusteltuina mutta korostaa, että kriisirahoituksen kohdentamista, riittävyyttä ja toimivuutta tulee edelleen seurata.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisten kriteerien toimeenpanossa ja rahoituksen jaossa on kuitenkin ilmennyt epäkohtia.
Valiokunta ehdottaakin eduskunnalle lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti muutokset asetukseen ja välittömästi ohjeisiin, jotta koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä.
Ravintola-alalle vaaditaan tukea ja lisää testejä
Valiokunta huomauttaa mietinnössään, ettei hallituksen esitykseen sisälly erillistä ravintola-alan tukea, ja valiokunta kiirehtiikin toimenpiteitä ravintolayrittäjien toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lisäksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota muun muassa suojavarusteiden saatavuuteen ja riittävyyteen hoivakodeissa ja kotihoidossa, jotta epidemian leviäminen vanhusväestöön voidaan torjua mahdollisimman tehokkaasti.
Valiokunta painottaa hankintojen vastuullisuutta, hankintasäädösten huolellista noudattamista ja korostaa hankintaosaamista poikkeusajan markkinatilanteessa ja kiinnittää huomiota myös kotimaisen tuotannon edistämiseen.
Niin ikään valiokunnan mielestä on tärkeää testauskapasiteetin nostaminen noin 10000 päivittäiseen testiin, ”mikä yhdessä tautiketjujen tehokkaan jäljittämisen kanssa edistää viruksen tukahduttamista ja edelleen myös rajoitusten lieventämistä”.