Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvien resurssien riittävyyteen.
Hallituksen tavoitteena on nostaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja rakentaa järjestelmän sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja. Elokuussa 2021 voimaan astuva muutos edellyttää myös toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta.
Oppivelvollisuuden laajentamisen vuosittainen rahoitustaso on 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lähtien, jolloin kaikki kolme perusopetuksen päättänyttä ikäluokkaa ovat täysimääräisesti oppivelvollisuuden piirissä.
Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) huomautti, että kyseessä on yksi hallituksen merkittävimmistä rakenteellisista uudistuksista.
– Valiokunta pitää uudistusta tärkeänä ja katsoo, että oppivelvollisuuden pidentäminen vahvistaa osaamista, koulutuksellista tasa-arvoa ja työllisyyttä, minkä lisäksi se on eräs keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, kansanedustaja sanoi eduskunnassa.
Koskisen mukaan hallituksen on seurattava valtionosuuksien ja -avustusten riittävyyttä myös hoitajamitoituksen yhteydessä.
– Valiokunta korostaa, että uusien ja laajenevien tehtävien vaikutukset kuntatalouteen tulee kaikissa tilanteissa arvioida realistisesti, jotta valtionosuuden kasvu vastaa täysimääräisesti tehtävien aiheuttamaa kustannusten kasvua, Johannes Koskinen totesi.