Maat neuvottelivat 2000-luvun alussa Australialle edullisen sopimuksen Timorin meren kaasu- ja öljyvarantojen hyödyntämisestä. Kansainvälisen merioikeuden mukaan koko hyödynnettävä alue kuuluisi Itä-Timorille.
Australia tahtoi kuitenkin pitää kiinni sopimuksesta, jonka se oli 1970-luvulla solminut Itä-Timoria miehittäneen Indonesian kanssa. Indonesia suostui sopimukseen, koska Australia vuorostaan vastoin maailmanjärjestö YK:n päätöksiä tunnusti Itä-Timorin olevan osa Indonesiaa.
Vuonna 2004 Australia tarjoutui rakennuttamaan kaksi vuotta aiemmin itsenäistyneen Itä-Timorin pääministerin virka-asuntoon, ns. tilannehuoneen, jonka sisäisiä neuvotteluja ja tapahtumia ei kukaan ulkopuolinen pystynyt seuraamaan.
ASIS ujutti työstä vastanneen RMS Engineering & Construction -yhtiön rakennusmiesten joukkoon omia agenttejaan, jotka asensivat tilannehuoneeseen kuuntelulaitteet. Huone toimi Itä-Timorin öljy- ja kaasusopimusta hoitaneiden neuvottelijoiden kokouspaikkana, kun maat kiistelivät vuonna 2007 voimaan astuneen sopimuksen sisällöstä.
Timorilaiset epäilivät, että heidän puhelimiaan ja sähköpostejaan seurataan, mutta huoneen sisäisten keskustelujen he uskoivat olevan luottamuksellisia.
Itä-Timor on nyt haastanut Australian asian johdosta Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.
Ratsioita ja sanasotaa
Tammikuun 20. päivä alkavassa käsittelyssä se vaatii Australialta anteeksipyyntöä ja Timorin meren noin 40 miljardin euron arvoisen sopimuksen mitätöintiä. Itä-Timor aikoo tuoda Haagin tuomioistuimen istuntoon australialaisen ex-vakoojan valaehtoisen todistuksen vakoilusta ja Itä-Timorin suvereniteetin loukkauksista.
Australian salaisen palvelun agentit tekivät kuitenkin äskettäin ratsian Itä-Timoria Haagissa edustamaan tulevan lakimies Bernard Collaeryn Canberran toimistoon takavarikoiden Haagin istuntoon liittyviä asiakirjoja.
Samaan aikaan toinen ryhmä agentteja ratsasi Itä-Timorin tähtitodistajakseen pyytämän ex-agentin kodin takavarikoiden muun muassa hänen passinsa. On kyseenalaista, pääseekö kyseinen todistaja matkustamaan Haagiin.
Itä-Timorin pääministeri Xanana Gusmao tuomitsi iskut haitallisiksi ja epäedullisiksi maiden suhteiden kehitykselle. Australian oikeuskansleri George Brandis taas kertoi tiedotusvälineille antaneensa kansallisen edun nimissä ratsioille luvan.
Pääministeri Gusmao vastasi Australian hallitukselle ja Brandisille kutsumalla ratsioita kohtuuttomaksi ja kelvottomaksi käytökseksi. Gusmaon mukaan Itä-Timorin lailliseen edustajaan kohdistuvat ratsiat eivät edistävä maiden välisiä luottamuksellisia, rehellisiä ja avoimia suhteita.
Australian hallituksen mukaan ratsioilla ei ollut mitään tekemistä Haagiin viedyn riidan kanssa, koska niillä pyrittiin ainoastaan suojelemaan Australian kansallista turvallisuutta. Australian parlamentille puhunut oikeuskansleri Brandis sanoi väitteiden ratsioiden yhteydestä Haagin istuntoon ovat villejä ja paikkansa pitämättömiä.
Australian hallitus ei ole myöntänyt Itä-Timoriin kohdistunutta vakoilua, mutta maan puolustusvoimien akatemiassa Uudessa Etelä-Walesissa kansainvälisten suhteiden tutkijana toimivan Clinton Fernandesin mukaan ratsiat hyväksymällä hallitus käytännössä myönsi syyllisyytensä vakoiluun.
The Strait Timesille puhuneen Fernandesin mielestä Australian pitäisi olla valmis tekemään öljystä ja kaasusta uusi, paremmin Itä-Timorin oikeuksia kunnioittava sopimus.
– Muuten voimme saada Itä-Timorista kaunaisen naapurin, hän sanoo.
Teksti: Kalle Sysikaski