Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksia raportoitiin yhteensä 10[nbsp]600. Yleisin lähisuhdeväkivallan uhri oli 25–34-vuotias nainen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastoraportti koostaa keskeisimmät lähisuhdeväkivaltatilastot vuodelta 2019.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneista yli kolme neljäsosaa oli naisia, mutta ikäryhmien välillä on suuria eroja. Alaikäisissä yli puolet väkivaltaa kokeneista oli poikia.
– Kymmenessä vuodessa viranomaisten tietoon tulleet alaikäisiin kohdistuneet lähisuhdeväkivaltatapaukset ovat yli kaksinkertaistuneet, toteaa kehittämispäällikkö Martta October THL:stä.
Hän toteaa olevan tärkeää huomata, että tilastot pohjautuvat vain viranomaisten tietoon tulleisiin tapauksiin.
– Läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille. Vuosien saatossa kynnys ilmoittaa tapauksista on saattanut laskea, mikä selittää osittain kasvua, October toteaa.
Parisuhdetapot usein päihteiden vaikutuksen alaisena
Parisuhdetappoja tapahtui vuonna 2019 yhtensä 18, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Henkirikokseen päättyneistä parisuhteista 80 prosentissa oli esitutkintatietojen mukaan esiintynyt väkivaltaa jo aiemmin, usein pitkäänkin.
– Parisuhdetapolla tarkoitetaan tappoa, joka kohdistuu henkilön seurustelukumppaniin tai nykyiseen tai entiseen puolisoon, October kertoo.
Surmat tehtiin yleensä päihtyneinä. Naisiin kohdistuneista parisuhdetapoista 61 prosentissa tekijä ja 46 prosentissa uhri oli tekohetkellä jonkin päihteen vaikutuksen alainen. Miehiin kohdistuneista teoista 82 prosentissa tekijä ja 87 prosentissa uhri oli tekohetkellä päihtynyt.
Vaikeita väkivaltatapauksia ohjattiin alueellisten Moniammatillisten riskinarviointikokousten eli MARAK-työryhmien käsiteltäväksi vuonna 2019 yhteensä 203. Eniten tapauksia ohjattiin turvakodeista sekä sosiaalityön piiristä.
Väkivaltaa kokeneet olivat tyypillisimmin varhaiskeski-ikäisiä tai nuorehkoja naisia, joista 87 prosentilla oli myös samassa taloudessa asuvia lapsia.