Suomalaisista 124 000 on jonkintasoisia peliongelmia, joilla on vaikutuksia myös pelaajien läheisiin. Valtakunnallisen ongelmapelaajia ja heidän läheisiään auttavan Peluurin asiakasmäärät samoin kuin vakavien peliongelmien määrä ovat kasvussa. Tämä ilmenee Peluurin julkaisemasta vuosiraportista.
Raportin lukujen taakse kätkeytyy inhimillinen tragedia. Yhä useammin Peluuriin ottaa yhteyttä pelaaja tai läheinen ylivelkaantumisen, rikoksen, itsetuhoisuuden tai pelaamisesta aiheutuneen eron vuoksi. Palvelujärjestelmän puutteiden vuoksi moni jää vaille tarvitsemaansa apua.
Viime vuonna Peluurin valtakunnallisessa auttavassa puhelimessa käytiin yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän keskusteluja pelaamisensa ongelmaksi kokevien pelaajien kanssa.
Internet on kasvattanut osuuttaan pelaamisen kanavana. Peluurista apua hakevien kohdalla nettipelaaminen on yleisempää kuin keskimäärin väestön keskuudessa. Kun arviolta kolmannes kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu sähköisessä ympäristössä, Peluurin kohtaamista pelaajista 55 prosenttia pelasi pääasiassa netin kautta. Vuonna 2015 vastaava luku oli 48 prosenttia.
Peluurin mukaan sen luvut tukevat oletusta siitä, että netin kautta pelaaminen johtaa herkemmin ja osin vakavampiin ongelmiin kuin fyysisissä ympäristöissä tapahtuva pelaaminen.
Vakavien pelihaittojen määrä kasvaa
Vakavista peliongelmista kertovat pelaamisen rahoittaminen laittomin keinoin, itsetuhoisuus, asunnon menetys tai sen uhka, pelaamisesta johtuva ero, pelaamisen rahoittaminen lainarahalla sekä lainojen suuri määrä. Nämä ilmiöt ovat yleistyneet Peluurin puheluissa.
– Vaikeiden haittojen yleistyminen asiakkaiden yhteydenotoissa on syytä ottaa vakavasti. Vaikka Peluurin tilastoista ei voi suoraan tehdäkään päätelmiä pelihaittailmiön muutoksesta, saattaa taustalla olla pelihaittojen kärjistyminen laajemminkin, pohtii Peluurin yksikön päällikkö Mari Pajula.
Yksi Peluurin auttavan puhelimen keskeisistä tehtävistä on ohjata apua tarvitsevat pelaajat ja läheiset tukipalveluiden piiriin. Julkinen palvelujärjestelmä ei kuitenkaan pysty vastaamaan palveluiden tarpeeseen. Peluurista hakevat apua umpikujassa olevat ihmiset, jotka ovat liian pitkään yrittäneet selvitä pelaamisen aiheuttamista ongelmista yksin.
– Kohtaamme jatkuvasti tilanteita, joissa pelaaja ja läheinen jäävät tyhjän päälle, koska kunnat eivät ole huolehtineet velvoitteestaan järjestää hoitopalveluita. Arpajaislakia uudistetaan parhaillaan, ja uudistamisessa tulisikin varmistaa riittävät resurssit peliongelman hoitoon, toteaa Pajula.