Poliisin mukaan tunnistettujen rikollisryhmien määrä lisääntyy nopeasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2017 niiden määrä on kasvanut 3[nbsp]600:sta yli 5[nbsp]000 ryhmään, eli lähes 40 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan kuluvanan vuonna sama kehitys jatkuu.
Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajan Jari Liukun mukaan järjestäytynyt rikollisuus onkin Euroopan turvallisuudelle nopeasti kasvava vakava uhka.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korostaa yhteistyön merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
– Vakavan rikollisuuden torjunta toteutuu tehokkaasti vain tiiviillä moniviranomaisyhteistyöllä yhdessä yksityisen sektorin kanssa ja ennalta estämistä korostaen, hän sanoo poliisihallituksen tiedotteessa.
Europol laatii vuosittain vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA, Serious and Organised Crime Threat Assessment) jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta, Europolin omista tietokannoista ja muilta EU:n virastoilta saamiensa tietojen pohjalta.
Jari Liukun mukaan tuoreen uhka-arvion mukaan Euroopassa on havaittu kasvaneen erityisesti Albanian, Itä-Euroopan ja Italian järjestäytyneet rikollisryhmät sekä perinteiset rikolliset moottoripyöräkerhot.
– Muita Euroopan laajuisia ryhmiä ovat Länsi-Balkanin, Aasian ja Afrikan rikollisryhmät sekä katujengit, jotka saattavat toimia hyvinkin pienellä alueella, Liukku kertoo.
Hänen mukaansa nämä ryhmät ovat yleensä hyvin järjestäytyneitä, monikansallisia ja useampaan rikollisuuden alaan keskittyneitä, ja niiden tavoitteena on mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn tavoittelu hinnalla millä hyvänsä yhteiskunnan rakenteita hyväksi käyttäen.
Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa. Tästä saadaan takavarikoitua vain muutama prosentti.
EU:n rikostorjunnan painopistealueet
EU:n rikostorjunnan painopistealueiksi vuosille 2018–2021 on määritelty kyberrikollisuus, huumausainerikollisuus, laittoman maahantulon järjestäminen, järjestäytynyt omaisuusrikollisuus, ihmiskauppa, laittomat ampuma-aseet, ympäristörikokset ja EU:n taloudellisiin intresseihin kohdistuvat petokset.
Tämän lisäksi rikollisuuteen liittyvinä horisontaalisina tekijöinä on määritelty rikoshyöty ja rahanpesu, identiteettivarkaudet ja asiakirjaväärennökset sekä laittomien tuotteiden nettikauppa.
– Näiden painopistealueiden osalta jäsenmaat ovat käynnistäneet Europolin koordinoimana vuonna 2018 useita monialaisia toimintoja, kuten tehostettua tiedonvaihtoa, yhteisiä valvonta- ja tutkintaoperaatioita, koulutusta ja menetelmien kehitystä sekä tehostaneet sidosryhmäyhteistyötä, Liukku kertoo.
Vuonna 2018 Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus on ottanut käyttöön ns. High Value Target- ja Operational Taks Force -konseptit. Näiden toimintamallien avulla pyritään ensin tunnistamaan olemassa olevan tiedon analysoinnin perusteella kaikkein aktiivisimpia ja haitallisimpia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita ja tämän jälkeen kohdentamaan tarvittavat Europolin resurssit tukemaan näiden kohteiden tutkintaa yhdessä jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten kanssa.
– Toimintamallista vuoden 2018 aikana saadut kokemukset ovat olleet positiivisia. Vuonna 2018 näissä operaatioissa pidätettiin yli 300 epäiltyä ja rikoshyötyä takavarikoitiin 34 miljoonaa euroa, Liukku toteaa.
Liukun mukaan edellä mainittujen yhteisten eurooppalaisten tehostamistoimenpiteiden lisäksi on tärkeää, että kansallisella tasolla turvataan sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja rikostorjunnan resurssit ja toimintakyky.
Suomessa järjestäytynyt rikollisuus kovenee
Poliisin arvion mukaan Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee lähivuosina.
Vuonna 2000 Suomessa oli vain kolme vakiintunutta tunnuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota ja kahdeksan osastoa. Nyt organisaatioita on seitsemän ja osastoja jopa 75 ja kasvu näyttää jatkuvan.
Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa esimerkiksi kansainvälistymisen myötä. Suomessa jo olevat rikolliset ryhmät pyrkivät laajentumaan ja turvaamaan toimintaansa. Lisäksi uudet, Suomen rajojen ulkopuolelta saapuvat rikollisryhmät yrittävät saada jalansijaa ja tuovat mukanaan entistä väkivaltaisemman rikollisuuskulttuurin.
– Kansainvälisesti toimivat rikollisorganisaatiot hyödyntävät jäsentensä jo Suomessa olevia ja Suomen oloja tuntevia maanmiehiä. Avainsana on verkostoituminen, sanoo rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista.
Uusien tunnuksellisten ryhmien tulon ja ryhmien laajenemisen myötä on odotettavissa, että rikollisjengien välinen kilpailu reviireistä kiristyy.
– Arviomme mukaan se aiheuttaa uhkailua, kiristystä, jännitteitä ja väkivaltaa, ja otteet kovenevat. Kentällä partiot takavarikoivat aseita jo nyt lähes päivittäin, ja kotietsinnöissä niitä löytyy lisää. Esimerkiksi viime vuonna poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useita sarjatuliaseita, Ahlgren kertoo.
Jengit pyrkivät laajentuessaan muodostamaan osastoja erityisesti rikollisen logistiikan kannalta hyödyllisille alueille.
– Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Lähes jokaisella rikollisjengiläisellä on yritys, monella useampikin. He yrittävät piilottaa tai kierrättää rikoshyötyä bulvaanien avulla. Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Tavoitteena on verkostoitua ja kasvattaa liiketoimintaa tehokkaasti sekä sekoittaa laillista ja laitonta rahaa, Ahlgren arvioi.
Uusia, kansainvälisiä jengejä, jotka ovat laajentamassa toimintaansa Suomeen, ovat esimerkiksi Hollannista tullut No Surrender, Thaimaasta tullut Shark Rider MC ja Venäjältä tullut RMI.
– Suomeen on rantautunut Yön susien alajengi RMI (Russian Motorcyclists International). Jäsenet eivät ole Suomessa Yön susien, vaan nimenomaan RMI:n jäseniä. RMI:n tulo Suomeen on osa eurooppalaista kehitystä. Ryhmä on laajentumassa myös muun muassa Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan ja Romaniaan sekä Kanadaan, Ahlgren kertoo.
– RMI ei ole asettunut Suomessa millekään tietylle paikkakunnalle, vaan sen tällä hetkellä vajaat kymmenen jäsentä ovat asuinseuduillaan ympäri eteläistä Suomea. Todennäköisesti RMI pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ja laajentamaan toimintaansa, Ahlgren arvioi.