Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, että vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon.
Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy.
Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemässä selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan.
– Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko opintojen nopeuttamisesta enemmän hyötyä kuin työnteosta, Kalluinen toteaa tiedotteessa.
Määräajassa valmistunut korkeakouluopiskelija voi kuitata osan opintolainastaan opintolainahyvityksen tai opintolainavähennyksen ansiosta. Näillä kannustimilla opiskelija voi saada itselleen tuhansien eurojen hyödyn, kun lainapääomaa ei tarvitse käytännössä maksaa kokonaan takaisin.
Esimerkiksi 12 500 euron opintolainasta voi yliopistosta maisteriksi määräajassa valmistuva saada opintolainahyvitystä 4 000 euroa.
– Opintolainahyvitys on mainio porkkana korkeakouluopiskelijalle. Lainalla voi helpottaa toimeentuloa, mutta myös jouduttaa valmistumista, kun työajan käyttääkin opintoihin, Kalluinen tähdentää.
Korkeakouluopiskelijan saama opintorahan määrä on sidottu muun muassa työtuloihin ja yleinen asumistuki puolestaan sekä opintorahaan että työtuloihin. Näiden ohella opiskelija maksaa tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja.