– Urheilun ja liikunnan tasa-arvoa koskeviin säännöksiin on listattu paljon tasa-arvotavoitteita. Poliittinen korrektius ja valtion myöntämät määrärahat sekä avustukset edellyttävät vähintäänkin muodollisen tasa-arvon käsittelyä ja kirjaamista toimintasuunnitelmiin. Silti jääkiekko on edelleen Suomessa laji, joka tuottaa eriarvoisuutta, toteaa Helena Herrala väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa jääkiekon sukupuolittuneisuus näkyy esimerkiksi tyttö- ja poikajoukkueiden erilaisina harjoittelumahdollisuuksina.
Herralan tutkima tyttöjoukkue harjoitteli pääasiassa kaksi kertaa viikossa, kun poikajoukkueet harjoittelevat useimmiten neljästä viiteen kertaa viikossa. Sukupuolieroa tuotetaan myös säännöillä, jotka koskevat muun muassa taklaamista ja ristikollisen kasvosuojan käyttämistä. Eroja on myös sponsoreiden myöntämissä avustuksissa ja medianäkyvyydessä, eivätkä naiset pysty pelaamaan Suomessa ammatikseen.
– Tytöt ja naiset sijoittuvatkin jääkiekon kulttuurissa ulommalle kehälle. Tila on marginalisoitu niin mediassa kuin kulttuurisissa käytänteissä ja asenteissakin, Herrala sanoo.
Herrala keräsi 12–16-vuotiaiden tyttöjen organisoituun jääkiekkoharrastukseen kohdistuvan tutkimuksensa aineiston kahdeksan kuukautta kestäneen kenttätyöskentelyn aikana. Hän seurasi ja osallistui joukkueen toimintaan peleissä, harjoituksissa ja muissa palavereissa.
Tutkimusaineisto muodostui kenttämuistiinpanoista, haastatteluista, taustatietolomakkeista, tyttöjen kirjoittamista kirjoitelmista, videotallenteista ja vanhemmille järjestettyjen palavereiden muistioista.
Tarvitaan konkreettisia toimia
Lasten urheiluharrastus on usein koko perheen yhteinen projekti. Suomalaisessa kasvatus- ja liikuntatieteellisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole juurikaan olemassa urheiluharrastustutkimusta, jossa sukupuoli olisi fokuksessa.
Sukupuolten tasa-arvonäkökulmien lisääminen erilaisten tahojen tavoitteisiin ei Herralan mukaan riitä. Tasa-arvotyö ei voi myöskään olla erillisten määräaikaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistämään perustettujen projektien varassa.
– Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja tasa-arvon päämäärätietoista valtavirtaistamista, joka läpäisee kaikki eri sektorit hallinnolliselta tasolta yksittäisiin toimijoihin saakka. Lisäksi tarvitaan tutkimustyötä ja konkreettisia seurantavälineitä, hän sanoo.
– Laaja-alaisen yhdenvertaisuuden eteen täytyy Suomessa tehdä työtä, mutta tutkimukseni tulosten mukaan meillä on vielä myös sukupuolten välisessä tasa-arvossa paljon tehtävää. Perinteiset stereotypiat kun näyttävät juurtuneen meihin suomalaisiin aika sitkeästi, Herrala jatkaa.
KM Helena Herralan väitöskirja Tytöt kaukalossa. Etnografinen tutkimus tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta tarkastetaan Lapin yliopisto lauantaina 22. elokuuta.