Pakolaisia vastaan ottaneen Bangladeshin ja Myanmarin hallitukset ovat yhdessä tehneet suunnitelmia pakolaisten paluusta. Suurin este paluulle on pakolaisten pelko uusista väkivaltaisuuksista, kotien tuhopoltoista ja raiskauksista.
Viime vuonna noin 700[nbsp]000 rohingyaa Rakhinen osavaltiosta pakeni Myanmarin armeijan väkivaltaisuuksia Bangladeshin puolelle. Jo sitä ennen rohingya-pakolaisia arveltiin olleen noin 200[nbsp]000. Pakolaisten edustajat sanovat rohingyojen tahtovan palata heti, kun he voivat luottaa väkivallan loppumiseen ja siihen, että heille myönnetään Myanmarin kansalaisuus ja tasavertaiset oikeudet.
Myanmar ei vuoden 1982 jälkeen ole myöntänyt rohingyoille kansalaisuutta, vaan pitää heitä muualta tulleina bengaleina, vaikka rohingya-väestö on asunut maassa jo sukupolvien ajan.
Pakolaisten paluuta toivonut Bangladeshin hallitus sanoo, ettei se pakota rohingyojen lähtemään.
YK:n lasten avun järjestö UNICEF on tehnyt pakolaisleireissä selvitystä ja päätynyt siihen, että ylivoimainen enemmistö ei tahdo aloittaa paluuta ennen kuin he voivat luottaa sen turvallisuuteen. UNICEFin mukaan Rakhineen vielä jääneet rohingya-perheet elävät erittäin haavoittuvissa olosuhteissa ja tarvitsevat humanitaarista apua, koska heillä ei ole oikeutta esimerkiksi Myanmarin terveys- ja koulutuspalveluihin.
UNICEFin mukaan vaarana on, että myös pakolaisleireissä elävistä lapsista tulee menetetty sukupolvi. Järjestö on kuitenkin onnistunut perustamaan leireille oppimiskeskuksia, joissa yli 100[nbsp]000 lasta ainakin toistaiseksi saa opetusta.
YK:n kehitysohjelma UNDP ja pakolaisjärjestö UNHCR ovat sopineet Myanmarin hallituksen kanssa paikallisista kylien kehitysprojekteista Rakhinessa. Järjestöt sanovat kuitenkin tarvitsevansa enemmän tilaa ja vapauksia kylien kehittämiseksi.
YK:n Myanmarin edustaja Yanghee Lee sanoo suoraan epäilevänsä, josko Myanmarin hallitus oikeasti tahtoo rohingyojen palaavan. Hänen mukaansa rohingyojen pikainen paluu olisi heille todella vaarallista.
Monet maailmanjärjestössä epäilevät, että Myanmarin hallitus on sanoissaan alkanut osoittaa enemmän yhteistyöhalua sen jälkeen kun YK:n tutkintaryhmä viivytysten jälkeen kävi Rakhinessa ja totesi siellä tapahtuneen etnisen puhdistuksen. Ryhmä myös esitti, että kansainvälinen tuomioistuin ICC tutkisi tapahtumia ja sitä, pitäisikö Myanmarin johtavia kenraaleja saattaa tuomiolle.
Myanmarissa piti valtaa sotilasjuntta aina vuoden 2015 vaaleihin. Juntta muutti perinteisesti Burmana tunnetun valtion nimen Myanmariksi. Vaaleissa nousi valtaan Aung San Suu Kyin johtama demokraattinen oppositio, joka nyt hallitsee maata käytännössä yhdessä sotilaiden kanssa.
Monet odottivat, että Burman kansallisten vähemmistöjen asema paranisi Suu Kyin noustua valtaan. 1990-luvulla rauhan Nobelilla palkittu Suu Kyi on kuitenkin osoittautunut vahvaksi burmalaisnationalistiksi, joka ei ole osoittanut tahtoa varsinkaan rohingyojen aseman parantamiseen.