Kuntaliiton teettämään kyselyyn vastanneista vain 21 prosenttia oli tyytyväisiä siihen, miten kuntapäättäjät pitävät huolta elämisen edellytyksistä heidän kunnassaan. Kuntapäättäjien toimintaan tyytymättömiä oli 27 prosenttia.
Kriittisintä suhtautuminen päättäjiin on Kuntaliiton mukaan liitoskunnissa, kaupunkimaisissa kunnissa ja muualla kuin kuntansa keskusalueella asuvilla.
– Vähiten eli 16 prosenttia luottamusta on asukkailla jotka asuvat 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissa, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
Tyytyväisimpiä kuntapäättäjiin ollaan pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa, että missä heidän huolenpitoonsa luottaa 29 prosenttia vastanneista. Tyytyväisimmät arviot saivat Hämeenkoski, Keitele, Petäjävesi, Lempäälä ja Nivala.
Valtakunnallisten päättäjien huolenpitoon oltiin vielä vähemmän tyytyväisiä. Vain 11 prosenttia vastaajista oli heihin tyytyväisiä, ja tyytymättömiä oli 49 prosenttia.
Pekola-Sjöblomin mukaan suhtautuminen valtakunnan päättäjiin on kriittisintä maaseutumaisissa kunnissa sekä haja-asutusalueilla. Sen sijaan suhtautuminen yleisellä tasolla ei vaihtele sen mukaan, onko kunnassa tehty kuntaliitos.
Kuntalaiset uskovat yleensä oman kuntansa sijoittuvan hyvin kuntien välisessä hyvän elämän vertailussa. Vastaajista 56 prosenttia arvioi kuntansa menestyvän vertailussa hyvin ja vain 14 prosenttia huonosti.
Kunnan taloudellinen tilanne selittää Pekola-Sjöblomin mukaan merkittävässä määrin kuntalaisten antamia arvioita. Parhaat arviot saivat Lempäälä, Hollola, Hattula, Espoo ja Tampere.