Vain joka neljäs valmis maksamaan nykyistä enemmän veroja

EVAn tutkimuksen mukaan veronmaksuhalu nousee sosioekonomisen aseman ja koulutustason myötä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimuksen mukaan vain neljäsosa suomalaisista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän veroja.

– Suurin osa suomalaisista pitää verotusta liian ankarana, eikä olisi valmis itse maksamaan lisää veroja, EVAn ekonomisti Sanna Kurronen kirjoittaa Twitterissä.

EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa esitettiin talvella 2019 väite: ”Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja.”  Samaa mieltä väitteen kanssa oli neljäsosa vastaajista, eri mieltä yli puolet.

Tutkimuksen mukaan verojen maksuhalu kasvaa sosioekonomisen aseman ja koulutustason myötä siten, että johtavassa asemassa olevista 37 prosenttia maksaisi enemmän veroja ja työntekijöistä vain 19 prosenttia.

Toisaalta johtavassa asemassa olevista 21 prosenttia oli sitä mieltä, että korkea tulovero vähentää työhaluja. Samaa mieltä työhalujen vähentymisestä oli jopa 41 prosenttia työntekijöistä ja yrittäjistä.

Vähiten veronmaksuhaluja on kokoomusta (7 %) ja perussuomalaisia (9 %) äänestävillä ja eniten vasemmistoliiton (52 %) ja SDP:n (41 %) äänestäjillä.

Yli puolet haluaa keventää perintö- ja lahjaveroa

Tutkimuksessa esitettiin myös väite: ”Verotuksen kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa”. Väitteen kanssa samaa mieltä oli 64 prosenttia vastaajista ja eri mieltä 16 prosenttia.

Poimintoja videosisällöistämme

Eniten muutoshalukkuutta verojärjestelmässä kohdistuu ruoan arvonlisäveroon. Vastaajista 58 prosenttia on sitä mieltä, että sitä tulee alentaa.

Toiseksi suurimpana epäkohtana pidetään perintö- ja lahjaverotusta. EVAn tutkimuksen mukaan yli puolet haluaa keventää perintö- ja lahjaverotusta. Kiristämisen kannalla on vain 12 prosenttia. Perintö- ja lahjaverotuksen keventämistä kannatetaan melko tasaisesti kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä.

Ansiotuloverojen keventämistä kannattaa 40 prosenttia vastaajista.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 lähtien.

Veronmaksuhalukkuudesta käydään vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Mainos