Verkkouutiset

Vain harva osaa toimia oikein kuultuaan yleisen vaaramerkin. Väestöhälytin kerrostalon katolla Espoossa, LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Vain harva osaa toimia oikein kuultuaan yleisen vaaramerkin

Kansalaisten pelastusasenteita selvittävän tutkimuksen mukaan vain pieni osa väestöstä osasi nimetä kolme tärkeintä toimea vaaramerkin kuultuaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sisäministeriön pelastusopistolta tilaaman tutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet pelastustoimea kohtaan ovat pysyneet positiivisena. Kyselytutkimuksen mukaan väestönsuojelu koetaan aiempaa tarpeellisemmaksi. Tärkeimmät varautumiskeinot ovat muun muassa palovaroitin ja ensiapupakkaus tai -välineet.

Suomalaisten pelastusasenteet on kolmen vuoden välein toistuva kyselytutkimus, jossa selvitetään kansalaisten kokemuksia, käsityksiä ja tuntemuksia pelastustoimesta, uhkakuvista ja varautumisesta. Käytännössä kaikki suomalaiset tuntevat hätänumeron, mutta vain joka kymmenes toimisi oikein kuultuaan yleisen vaaramerkin ja joka kuudes määrittelee kotivaran oikein. Tutkimuksessa selvisi, että kansalaiset haluavat ohjeistusta ja tiedotusta pelastusviranomaisilta. Kokonaisuudessaan pelastustoiminta koetaan tehokkaana, mutta tapaturmissa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa on parantamisen varaa. Virhekokemuksissa toistuvat ensivasteen ja hätäkeskustoiminnan tekemät virhearvioinnit ja vasteaikojen hitaus.

Hyökkäyssodan koettu todennäköisyys on kasvanut jyrkästi vuosina 2020 ja 2023. Vuoden 2023 nousu johtunee Ukrainan sodan aiheuttamasta kokemustilasta, mutta vuoden 2020 nousua ei voida selittää nykyisellä turvallisuuskriisillä. Muutoksesta huolimatta Venäjän muodostama uhka ei kyselytutkimuksen mukaan kuitenkaan ole kansalaisten mielestä kovin todennäköinen. Myöskään ydinvoimalaonnettomuutta ei arvioitu kovin todennäköiseksi uhaksi. Pandemia ja erilaiset hybridiuhkat puolestaan koetaan eniten todennäköisinä.

Asumismuodolla ja sukupuolella on merkitystä yksilön kokemaan riskitodennäköisyyteen. Kerrostaloissa asuvat kokevat riskit liikenneonnettomuuksiin, tulipaloihin tai työtapaturmiin merkittävästi pienempinä omakotitaloasujiin verrattuna. Kaikki muuttujat, paitsi työtapaturma ja väkivalta, eroavat merkitsevästi sukupuolen mukaan ja miehet kokevat aina riskin naisia vähemmän todennäköiseksi.

Kodin turvallisuuslaitteista tärkeimpänä koetaan edelleen palovaroitin ja 90 prosenttia kansalaisista pitää laitetta tärkeänä ja 96 prosenttia kertoi sellaisen omistavan. Muita tarpeellisia turvallisuustekijöitä on väestön varoitusjärjestelmä ja evakuointisuunnitelma. Väestönsuojan koettu tarpeellisuus nousi melkein 40 prosenttiyksikköä vuonna 2020, ja jatkoi siten nousuaan hieman maltillisemmin vuoden 2023 tutkimuksessa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää väestönsuojelua tarpeellisena turvallisuustoimena. Miehet kokevat myös turvallisuusasiat vähemmän tarpeellisena kuin naiset.

Kokonaisarvion perusteella vain 8 prosenttia väestöstä osaa toimi oikein yleisen vaaramerkin kuultuaan. Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Yleisen vaaramerkin toimintamalliin kuuluu kuusi osa-aluetta: siirtyminen sisätiloihin, tilojen aukkojen sulkeminen, radion avaaminen, puhelimen käytön välttäminen, sisällä pysyminen ja alueella pysyminen.

Toinen heikosti tunnettu määritelmä on kotivara, joka sisältää perheen ruokatottumusten mukaisia elin- tai hygieniatarvikkeita ja vettä noin 72 tunnin ajaksi. Vain noin 15 prosenttia suomalaisista osasi nimetä kolme perustarvetta ja varautumisajan oikein.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)