Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru pitää vuonna 2019 voimaan astunutta tiedustelulainsäädännön uudistusta tärkeänä kansallisen turvallisuuden kannalta.
Hänen mukaansa Suomi oli aikaisemmin liiaksi muiden valtioiden antamien tiedustelutietojen varassa.
– Se ei ollut Suomen edun mukainen tilanne. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, mutta siinä edellytetään myös vahvaa omaa panosta. On oltava tietoa, joka kiinnostaa kanssamme yhteistyötä tekeviä valtioita, Pauli Kiuru sanoi eduskunnassa tiedustelulakeja koskevan selonteon käsittelyssä.
Turvallisuusympäristön on arvioitu monimutkaistuneen ja heikentyneen. Kiuru huomautti, että kansainvälisesti tarkasteltuna poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen vaikuttamisen rinnalle on tullut laaja kirjo uusia keinoja.
– Vaikuttavampi tiedustelu tarkoittaa suomalaisille turvallisempaa isänmaata. Perustuslakimme takaa turvallisuuden ohella yksityisyyden suojan sekä viestien salaisuuden, Kiuru sanoi.
Lainsäädännön valmistelussa pyrittiin sovittamaan yhteen turvallisuuden ja yksityisyyden perusarvot. Tiedusteluviranomaisten saamien toimivaltuuksien rinnalle rakennettiin myös heidän toimintansa valvonta.
– Annettuja uusia oikeuksia on tulkittava ja sovellettava tiukasti lain kirjaimen ja hengen mukaisesti. Pientäkään lipsumista ei saa tapahtua. Hyvään tiedustelukulttuuriin kuuluu ajantasainen lainsäädäntö, valtuuksien säntillinen noudattaminen sekä kansalaisten hyväksyntä. Kaiken perustana on luottamus viranomaisten toimintaan.
Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Pauli Kiuru sanoi kokoomuksen tukevan lainsäädännön päivittämistä tarpeen mukaan.
– Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin edellyttää kokoomuksen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan myös valmiutta tarkastella nopeasti lainsäädäntöä, jolla voidaan reagoida muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen.