– Vesimäärät olivat alkutalvesta jo monilla teillä suuria, ja koska tänä talvena lunta on ollut koko maassa, vettä tulee riittämään kevään sulamisvaiheessa, sanoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Hänen mukaansa on ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa vaikeuksia erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena.
Sorateille luvassa painorajoituksia
Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin suurelta osin kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät uhkaavan kelirikon kurissa.
Länsirannikolla päästäneen normaalilla tai keskivaikealla kelirikolla. Sen sijaan Suomen keskiosissa on eniten runkokelirikolle alttiita teitä, sillä siellä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon.
– Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Myös pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta. Tämä johtuu siitä, etteivät tierungot sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, Pirinen sanoo.
Koko maassa on ollut päällysteiden kannalta hyvä, perinteinen talvi. Ikääntyneet päällysteet etenkin vähäliikenteisillä teillä voivat kuitenkin paikoin reikiintyä.
– On todennäköistä, että soratiestölle joudutaan asettamaan painorajoituksia, Pirinen toteaa.
Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa haittoja
Kuluneen talven jäätilanne on ollut viimevuosia vaikeampi. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 10-35 cm paksua kiintojäätä ja tasaista jäätä. Kihti on ollut koko talven avoin. Itäisellä Suomenlahdella on ollut 15-35 cm paksua kiintojäätä ja ulompana on 5-20 cm paksua tiehää ja hyvin tiheää ajojäätä.
Jääkenttä on Itäisellä Suomenlahdella paikoin ahtautunut. Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla kelirikkoaikatauluin, mutta osittain on jouduttu siirtymään ilmatyynyalusliikenteeseen. Normaaliin liikennöintiin palataan reittialueilla jäätilanteen helpottaessa.
Hailuodossa ja Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie, jotka ovat edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut normaalisti koko talven. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.
Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut sekä liikkuvat jääkentät voivat ajoittain haitata lossiliikennettä. Tätä ilmennee erityisesti lopputalvesta sisävesien lossipaikoilla.
Yhteysalusliikenteessä väylien sohjoutuminen, liikkuvat jääkentät ja jäiden ahtautuminen vaikeuttavat liikennöintiä.