Vaihtoehtoisille hoidoille esitetään tiukempaa sääntelyä

Ministeri Annika Saarikon mukaan vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo käynnistäneensä selvityksen niin sanottuja vaihtoehtohoitoja koskevasta lainsäädännöstä.

– Erityisesti hoitojen turvallisuus ja harhaanjohtava markkinointi aiheuttavat ongelmia, Saarikko kirjoittaa Twitterissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vaihtoehtohoidoista on toivottu jo pitkään tarkempaa lainsäädäntöä. Niillä tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat henkilöt.

Viime aikoina on keskusteltu esimerkiksi hopeaveden käytöstä ja eheytyshoidoista. Myös ravintovalmisteita on ajoittain mainostettu kyseenalaisilla terveysvaikutuksilla.

Tällä hetkellä vaihtoehtohoidoista on vain hyvin yleisluonteista säätelyä. Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajasuojalainsäädäntö, minkä lisäksi vahingonkorvaus- tai rikoslainsäädäntöä voidaan soveltaa tapauskohtaisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa säädellään ammattihenkilölailla.

Nykytilanteen suurimpina ongelmina on pidetty vähäistä sääntelyä, valvonnan puutteita ja asiakkaan heikkoa oikeusturvaa.

– Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen itsenäisiin päätöksiin kykenemättömille henkilöille tai alaikäisille voi aiheuttaa suurta haittaa. Suurimmat riskit liittyvät siihen, että vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista, se voi aiheuttaa sairauden pahenemista tai sillä voi olla haittavaikutuksia, Saarikko sanoo.

– Tämä on suuri syy siihen, että vaihtoehtohoidoille ja niiden harjoittamiselle tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä.

Mainos