Ulkopoliittisen instituutin tutkijat arvioivat Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen suhteen syventyneen Ukrainan kriisin jälkeisinä vuosina. Suomen katsotaan hyötyneen alueelle luodusta tasapainosta.
– Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on tuottanut vakautta. Yhdysvallat on luonut pidäkkeen Venäjän pyrkimyksille laajentaa vaikutusvaltaansa Euroopassa, tutkijat Henri Vanhanen ja Pete Piirainen kirjoittavat Helsingin Sanomien vieraskynässä.
Puolustusyhteistyö oli aiemmin keskittynyt materiaalihankintoihin sekä kriisinhallintaan ja globaaleihin turvallisuuskysymyksiin. Tuoreemman muutoksen taustalla on Suomen vahva puolustuskyky ja asema Pohjois-Euroopan puolustusarkkitehtuurissa.
Vanhasen ja Piiraisen mukaan maiden samankaltaiset intressit kannustavat yhteistyöhön, vaikka varsinaisia sopimusvelvoitteita ei ole. Presidentti Joe Bidenin hallinnon reaktiota testattiin keväällä, kun jännitteet Ukrainan alueella kasvoivat hetkellisesti.
Pohjoisen alueen merkitystä ei ole unohdettu.
– Alkuvuodesta Yhdysvallat asemoi uusia joukkoja ja pommikoneita Norjaan, ja maat allekirjoittivat uuden puolustussopimuksen. Ruotsi taas on harjoitellut aktiivisesti Itämeren alueen puolustusta yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, tutkijat toteavat.
Heidän mukaansa Suomen vahva puolustuskyky takaa, että maa on jatkossakin Yhdysvalloille mielenkiintoinen kumppani Euroopan puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Joe Bidenin hallinnon päähuomio kohdistunee kuitenkin jatkossa Kiinan vaikutusvallan patoamiseen.
– Suomella on hyvät edellytykset olla mielenkiintoinen kumppani monilla aloilla. Mielenkiintoista kumppania kuuntelevat myös suurvallat, Henri Vanhanen ja Pete Piirainen sanovat.