Vähemmistöjen oikeuksien arviointi monelle vaikeaa

Useampi kuin joka neljäs ei osaa sanoa, miten muun-, inter- ja transsukupuolisten oikeudet toteutuvat työelämässä.

Toimihenkilöliitto ERTO kysyi kesäkuussa tuhannelta suomalaiselta palkansaajalta heidän ajatuksiaan siitä, missä määrin yhdenvertaiset oikeudet työelämässä toteutuvat eri ryhmien välillä tai suhteessa valtaväestöön.

ERTOn mukaan 96 prosenttia osasi arvioida naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, mutta vähemmistöryhmien oikeuksien arvioiminen oli hankalampaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vastaajista 28 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen, kuinka muun-, inter- ja transsukupuolisten yhdenvertaiset oikeudet työelämässä toteutuvat suhteessa valtaväestöön.

Myös muiden vähemmistöryhmien arvioiminen oli vaikeaa. Esimerkiksi vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien arvioiminen oli vaikeaa lähes joka viidennelle.

– Tasa-arvolaki on ollut yhdenvertaisuuslakia pidempään voimassa, ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhutaan nykyään paljon. Osittain ehkä näistä syistä ihmiset ovat tietoisempia sukupuoleen liittyvistä asioista kuin muusta yhdenvertaisuudesta, arvioi ERTOn työhyvinvointi- ja yhdenvertaisuusasioihin perehtynyt asiantuntija Jarmo Lahti tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vastaajat arvioivat kyselyssä, että maahanmuuttajien ja vammaisten oikeudet työelämässä toteutuvat vähemmistöryhmistä huonoimmin. Lähes puolet vastaajista arvioi, että näiden ryhmien kohdalla oikeudet toteutuvat vain osittain.

ERTO muistuttaa, että yhdenvertaisuus työelämässä ei tarkoita sitä, että kaikkia pitäisi kohdella samalla lailla. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla yhdenvertaiset mahdollisuudet työskennellä ja edetä urallaan.

– Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka eivät edes pääse työelämään. Monimuotoisuus tulisikin huomioida jo rekrytointivaiheessa, Lahti painottaa.

Mainos