Ei liene yllätys, että Suomen suurimmissa päivittäistavarakauppaketjuissa, Keskossa, SOK:ssa ja Lidlissä, kannatetaan viinien tuomista ruokakauppoihin.
– Päivittäistavarakaupan näkökulmasta alkoholipolitiikan tulee sosiaalipoliittisten näkökantojen lisäksi huomioida nykyistä voimakkaammin myös tasapuolisten kilpailuedellytysten toteutuminen, Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo Verkkouutisille.
Kilpailunäkökulman nostavat esiin myös Keskon viestintäpäällikkö Harri Utoslahti ja SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.
Utoslahden mukaan viinien myynnin vapauttaminen tasapuolistaisi kauppojen pelikenttää, kun Alkojen sijainnit eivät enää ohjaisi ruokakaupassa asiointia.
– Päivittäistavarakauppa ry:n tutkimusten mukaan jo pelkästään A-oluen siirtäminen Alkosta päivittäistavarakauppoihin lisäisi valtion verotuloja lähes 60 miljoonalla eurolla, Arttu Laine puolestaan toteaa.
Hänen mukaansa viinien tuominen kauppojen hyllyille vähentäisi myös väkevien alkoholijuomien kulutusta.
Kuinka muutos sitten näkyisi alan toiminnassa?
– Viinien myynnin siirtäminen kilpailun alle alentaisi kilpailun myötä vähittäismyyntihintoja, toisi valikoimiin monipuolisuutta lisää, turvaisi kattavan myymäläverkon säilymistä Suomessa, vähentäisi harmaan talouden kasvua ja matkustajatuontia sekä lisäisi kaupan työllisyyttä, Lidlin Sipponen listaa.
Hänestä muutos veisi Suomea kohti länsimaista alkoholi-, ruoka- ja kauppakulttuuria.
K-kaupan Harri Utoslahden mukaan viinien vapauttaminen näkyisi erityisesti pienten ja syrjäisten ruokakauppojen kannattavuuden parantumisena. Se taas turvaisi oheispalveluiden, kuten asiamiespostien ja lääkekaappien säilymistä.
Samoilla linjoilla on myös Arttu laine. Hän uskoo, että kaupan palveluroolin vahvistuminen uudella sektorilla näkyisi työpaikkoinakin.
”Suomen pitää eurooppalaistua”
Verkkouutisissa keskiviikkona julkaistussa puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille tehdyssä alkoholipolitiikkaa käsitelleessä kyselyssä kysyttiin myös viinien tuomisesta ruokakauppoihin. Asia jakoi vastaajia.
Kantansa kertoneista ryhmyreistä kokoomuksen Arto Satonen ja perussuomalaisten Sampo Terho olisivat suoralta kädeltä valmiit vapauttamaan viinit kauppoihin. Ehdotusta vastustivat RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Peter Östman.
Viinien vapauttamista vastustavat perustelevat kantansa usein sillä, että muutoksen uskotaan johtavan alkoholin kulutuksen ja siten myös sen haittojen lisääntymiseen. Alkon katsotaan myös kykenevän valvomaan alkoholin ostamista kauppoja tehokkaammin.
Kaupan alalla väitteitä ei allekirjoiteta.
– Kauppa on myynyt alkoholituotteita jo pitkään, ja omavalvontajärjestelmä ikärajavalvottavissa tuotteissa on kehittynyt äärimmäisen tehokkaaksi ja luotettavaksi, Arttu Laine sanoo.
Hänen mukaansa nykyisin sovellettava 30-vuoden viiteikäraja papereiden tarkastamisessa varmistaa, ettei alkoholia päädy alaikäisille.
– Viinien tai vahvan oluen tuominen kauppoihin ei lisäisi tutkimustiedon perusteella kokonaiskulutusta, vaan mahdollistaisi eurooppalaisen, hyvään ruokaan linkittyvän juomakulttuurin rantautumisen myös meille entistä vahvemmin, Laine jatkaa.
Lidlin Lauri Sipposen mielestä ei ole syytä uskoa, että ongelmatilanteet myymälöissä lisääntyisivät merkittävästi nykyisestä, vaikka viinit vapautettaisiinkin ruokakauppoihin. Hän uskoo myös, että muutos veisi suomalaista juomakulttuuria kohti miedompia juomia.
Samaa mieltä on K-ryhmän Utoslahti.
– Suomen pitää eurooppalaistua alkoholin suhteen. Viinien vapauttaminen muuttaa kulttuuria ja juomatapoja, kun juoma yhdistyy enemmän ruokailuun. Viinien vapauttaminen kasvattaisi mietojen juomien menekkiä, mutta vähentäisi vahvojen juomien kulutusta.