Keskeinen kokonaispäästökehitykseen vaikuttava tekijä on seudun kasvu. Vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna seudun väestö on kasvanut lähes 230 000 asukkaalla eli noin 30 prosenttia.
Rakennusten ja lämmitettävien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt lähes 26 miljoonalla kerrosneliömetrillä, mikä on lähes 50 prosentin lisäys. Autojen määrä on kasvanut 180 000:lla eli peräti 60 prosenttia.
Tämä käy ilmi HSY:n kokoamista Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista ja Seutukompassi-indikaattoritarkastelusta, jotka arvioivat ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaa pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2012 asukasta kohti laskettuna 24 megawattituntia. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä liikenteen ja muun polttoaineen käytön.
Kokonaisenergiakulutus kasvoi tasaisesti vuoden 2007 huippulukemaan asti, joka oli 26 megawattituntia. Tämän jälkeen kulutus on kääntynyt loivaan laskuun.
– Vähennystä on saatu aikaan energiatehokkuustoimilla, ja kulutus on viime vuosina vähentynyt jonkin verran lähes joka sektorilla. Esimerkiksi kulutussähkö eli muuhun kuin lämmitykseen tarkoitettu sähkönkäyttö ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin on oletettu, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo.
Kivihiilen käyttö lisääntynyt viime vuosina
Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2007 alkanut laskeva trendi on pysähtynyt. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Asukasta kohti päästöt ovat kuitenkin edelleen laskeneet.
Helsingissä myös kokonaispäästöt ovat olleet laskussa.
Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä.
Ilmastoindikaattoreiden mukaan yhdyskuntarakenne on kuitenkin täydentynyt ja tiivistynyt viime vuosikymmenenä pääkaupunkiseudulla. Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali eli asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvun alkupuolella hieman voimakkaammin kuin seutu keskimäärin.
Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi siten, että uutta asutusta rakennetaan nykyisen asutuksen yhteyteen, lähelle palveluja ja työpaikkoja ja suositaan täydennysrakentamista, Inkinen toteaa.