Kannabisaloite ei ole saamassa tukea eduskuntaryhmiltä Verkkouutisten kyselyssä. Kannabiksen käytön rangaistuksen poistamista ajava kansalaisaloite keräsi 60 000 allekirjoitusta ja on etenemässä eduskunnan käsittelyyn.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo aiheutti vilkasta väittelyä ilmoittamalla, ettei laittomien päihteiden käytöstä tai pienten määrien hallussapidosta tulisi rangaista. Vihreiden ryhmäjohtaja Emma Kari kehui linjausta ja totesi puolueen linjan asiassa olleen selkeä jo vuosien ajan.
Hallituskumppaneista voimakkaimmat reaktiot kuultiin keskustan riveistä. Vihreiden ja keskustan väliset riidat ovat leimanneet koko Antti Rinteen (sd.) hallituksen alkutaivalta. Esimerkiksi kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) kuvaili Maria Ohisalon lausuntoja ”täysin tuomittavaksi”.
– Tuohon hullutukseen on turha vetää meitä mukaan. Olen kauhuissani vihreiden pilvessä olevasta huumepolitiikasta, Mikko Savola kirjoitti twitterissä.
Myös hallituspuolue RKP:ssä suhtaudutaan kielteisesti päihdepolitiikan vapauttamiseen.
– Näkemyksemme on, että kannabiksen käytön dekriminalisointi antaisi vääränlaisen signaalin yhteiskunnassamme, etenkin kun kannabiksen käyttö on ollut nousussa. Toisaalta olisi myös tärkeää, että yhteiskunta ei ensisijaisesti katsoisi ongelmaa rikollisuuden näkökulmasta, vaan myös riippuvuuden ja huumeiden käyttöön liittyvien muiden liitännäisseurauksien näkökulmasta. Rangaistuksen pelko ei saa olla este avun hakemiselle, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa puolueen eduskuntaryhmä aikoo keskustella kansalaisaloitteesta. RKP:n lähtökohtana kuitenkin on, ettei dekriminalisointi ole tarkoituksenmukaista.
PS:llä ei ryhmän kantaa
Kyselyyn vastanneen vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan aihetta ei ole vielä käsitelty, eikä puolueen eduskuntaryhmällä ole tarvetta muodostaa kansalaisaloitteesta yhtenäistä kantaa.
– On hyvin tyypillinen omantunnon kysymys, Arhinmäki sanoo.
Pääministeripuolue SDP:n eduskuntaryhmä kertoo suhtautuvansa kriittisesti linjan höllentämiseen. Puolue pitäisi huumeiden myynnin, hallussapidon ja käytön jatkossakin rangaistavana.
– On tärkeää, että päihdepolitiikassa painopiste on haittojen vähentämisessä ja siinä, että pyritään poistamaan kynnyksiä hoitoon hakeutumiselle. Alaikäisten huumeidenkäyttöä on ehkäistävä kaikin tavoin. Yksi keino on seuraamuspuhuttelut, joista on saatu hyviä tuloksia. Tavoitteena on, että nuorten kokeiluihin päästään puuttumaan mahdollisimman nopeasti niin, että nuori ensikertalainen, syyttäjä, huoltaja, poliisi ja sosiaalityöntekijät yhdessä käyvät seuraamuspuhuttelun, ryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen toteaa.
Salosen mukaan kannabisaloitteesta muodostetaan kokonaiskäsitys asiantuntijakuulemisten pohjalta.
– Johtopäätösten aika on sitten aikanaan, Kristiina Salonen jatkaa.
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja toteaa, että ”meillä ei ole muodostettu ryhmäkantaa”.
– Ryhmässämme käydyn keskustelun perusteella perussuomalaiset päättivät kuulla ensin asiantuntijoita aiheesta, PS:n eduskuntaryhmän Ville Tavio sanoo Verkkouutisille.
Tukea ei löydy myöskään kristillisdemokraattien tai kokoomuksen eduskuntaryhmistä. Ryhmäjohtaja Kai Mykkänen (kok.) painottaa matalan kynnyksen hoidon saatavuutta.
– Emme näe kannabiksen käytön rangaistavuuden yhtäkkistä poistoa ratkaisuna ongelmiin. Kun kukaan ei esitä myynnin sallimista, niin käytön vapauttaminen tarkoittaisi myös sitä, että kanssakäyminen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa tulisi sallitummaksi. Samalla poliisin olisi vaikeampi päästä esimerkiksi koulun muutamien myyjien jäljille, jos käyttäjiä ei voitaisi määrätä puhutteluun, Kai Mykkänen sanoo Verkkouutisille.
– Painopiste on kuitenkin oltava sakottamisen sijaan matalan kynnyksen hoitoon ohjauksessa varsinkin nuorten ongelmakäyttäjien kohdalla. Kannabiksen käyttörikoksesta ei pidä jatkossakaan tulla rikosrekisterimerkintää, mutta poliisin rekisteriin tulevasta merkinnästä luopumista kannattaa miettiä loppuun saakka. Esimerkiksi lentäjäksi, poliisiksi tai sairaanhoitajaksi valittaessa on perusteltua tietää henkilön jatkuvasta kannabiksen käytöstä. Vuosia sitten tapahtuneen kertakäytön vaikutusta valintojen yhteydessä voi olla syytä tarkastella, Mykkänen jatkaa.