EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa tutkijana työskentelevä Anaïs Marin kertaa, kuinka Etyjin demokratia- ja ihmisoikeustoimisto (ODIHR) lähetti yli 300 vaalitarkkailijaa Azerbaidžanin lokakuussa pidettyihin presidentinvaaleihin. Vaalit voitti istuva presidentti Ilham Alijev ylivoimaisella 84,5 prosentin äänisaaliilla. Hänet valittiin kolmannelle kaudelleen.
ODIHR:n tarkkailijoiden alustavassa raportissa todetaan, etteivät vaalit täyttäneet vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien vaatimuksia. Etenkin ääntenlaskennassa todettiin puutteita jopa 58 prosentissa tarkkailluista äänestyspaikoista. Yhtä kehnoihin lukemiin ei ODIHR:n 20-vuotisen vaalitarkkailuhistorian aikana ole koskaan aiemmin ylletty.
Azerbaidžanin viranomaiset sekä maan hallinnolle myötämieliset tarkkailijat kritisoivat ODIHR:n negatiivista arviota. Niin tekivät myös Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen samoin kuin Euroopan parlamentin Azerbaidžaniin lähettämät valtuuskunnat. Edellinen oli kooltaan 33, jälkimmäinen seitsemän henkeä.
”Eivät arvioi vaalijärjestelyjä”
– Euroopan neuvoston ja europarlamentin lähettämät tarkkailijat käyvät vaalista toiseen ”tarkkailemassa edistystä”, mutta eivät arvioi vaalijärjestelyjä eivätkä pyri antamaan ohjeita vaalien järjestäjille. ODIHR katsoo, että parlamentaariset tarkkailijat näkevät vain jäävuoren huipun, sillä he viettävät yleensä vain 3–4 päivää kunkin maan pääkaupungissa ja vierailevat vain muutamilla äänestyspaikoilla, Marin kirjoittaa (pdf.).
ODIHR:n tarkkailijat puolestaan viipyvät kohdemaissa pidempään ja tarkkailevat varsinaisen äänestyksen lisäksi myös vaalikampanjointia sekä vaalien jälkeisiä tapahtumia. Heidän mukaansa vain tällainen pitkäjänteinen toiminta antaa mahdollisuuden arvioida vaalien demokraattista kokonaiskuvaa.
Azerbaidžanin tapauksessa ODIHR:n tarkkailijat totesivat, että istuva presidentti sai vaalien alla 92 prosenttia medianäkyvyydestä ja kaikki muut ehdokkaat yhteensä vain kahdeksan prosenttia. Tämä oli yksi peruste arviolle, jonka mukaan Azerbaidžanin vaalit eivät olleet aidosti vapaat.
”Itsevaltiaat osaavat naamioida hallintonsa demokratian näköiseksi”
– Maissa, joissa hallinto valitsee vaalikomissioiden jäsenet, pitää opposition ehdokkaat poissa julkisuudesta vaalikampanjoinnin aikana ja heittää tarvittaessa kriittiset journalistit telkien taakse, ei ole tarvetta äänestyslipukkeiden tai ääntenlaskennan peukaloinnille. Ulkomaiset vaalitarkkailijat voidaan kutsua maahan todistamaan, miten rauhallisesti ja läpinäkyvästi maa osaa matkia demokratiaa vaalipäivän ajan, Marin irvii.
Ristiriitaisten arvioiden seurauksena on hänen mukaansa uskottavuuskriisi ja tarve arvioida uudelleen koko kansainvälistä vaalitarkkailujärjestelmää.
– Koska nykypäivän itsevaltiaat osaavat naamioida hallintonsa demokratian näköiseksi, joutuu koko vaalitarkkailun toimivuus demokratian edistämisen välineenä kyseenalaiseksi, hän toteaa.