Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen perustelee Kuntalehteen kirjoittamassaan kolumnissa näkemystään kuntavaalien siirron kannattavuudesta muun muassa koronarokotusten edistymisellä. Lisäksi eristykseen ja karanteeniin määrättyjä oli kesäkuussa huomattavasti vähemmän kuin huhtikuussa. Myös vaalivirkailijoiden riski sairastua pienentyi.
– Oma arvioni on, että kuntavaalien pitäminen huhtikuussa olisi johtanut vielä alhaisempaan äänestysaktiivisuuteen kuin mitä nyt saatiin, Arto Jääskeläinen toteaa.
Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 1945.
– Se kertoo karua kieltä kunta-asioiden kiinnostavuudesta ja kuntalaisten halusta vaikuttaa.
Jääskeläisen mukaan äänestysprosentti oli laiskasta vaalipäivästä huolimatta kuitenkin noinkin suuri paljolti siksi, että ennakkoäänestystä pidennettiin yhdestä viikosta kahteen. Ennakkoääniä kertyi kuntavaaleihin poikkeuksellisen paljon, lähes 1,5 miljoonaa.
Ennakkoäänestysaika oli kaksi viikkoa vielä 1990-luvun puoliväliin saakka. Ennakkoäänestysaikaa lyhennettiin vuoden 1994 presidentinvaaleissa, sillä vaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen väliin ei mahtunut kuin yksi ennakkoäänestysviikko.
– Kun se toimi hyvin, tehokkuusajattelun nimissä menettely siirrettiin muihinkin vaaleihin.
Vaalijohtaja nostaa esiin myös vaihtoehtoiset äänestystavat kuten kirje- ja nettiäänestämisen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kehotti mietinnössään valtioneuvostoa selvittämään kirjeäänestyksen käyttöä nykyisenkaltaisessa pandemiatilanteessa.
– Näyttääkin siltä, että kirjeäänestämistä halutaan jatkossa pohtia, vaikka on etukäteen selvää, että se sisältää lukuisia perustavanlaatuisia ongelmia liittyen muun muassa vaalisalaisuuteen ja vaalivapauteen sekä vaalien luotettavuuteen yleensä. Ongelmia on kuitenkin punnittava suhteessa hyötyihin.
Nettiäänestämisen suhteen Jääskeläinen ei odota uusia linjauksia, sillä vuodelta 2017 oleva selvitys toteaa nettiäänestyksen riskit hyötyjä suuremmiksi.