Ulkoministeriö kertoi tiistaina 7.7. vastaanottaneensa tänä vuonna noin 2 200 hakemusta luonnonmarjanpoiminnan kausityöviisumeihin. Niistä on käsitelty noin 1 600, ja peräti 1 400 on saanut kielteisen päätöksen. Noin 600 hakemusta on yhä ministeriön pöydällä, ja tavoitteena on saada kaikki käsiteltyä heinäkuun puoliväliin mennessä.
Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että loppukevään tieto ministeriöstä ei antanut viitteitä näin laajasta hylkäysten määrästä.
— Ministeriö kertoi vain, että hakemusten käsittely on kesken, Partanen sanoo.
— Uutinen oli pommi, olemme tyrmistyneitä.
Ulkoministeriö perusteli kielteisiä päätöksiä medialle sillä, että käsittelyssä on noussut esiin viitteitä poimijoiden hyväksikäytöstä ja puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Taustalla vaikuttavat myös tämän vuoden aikana annetut tuomiot marja-alan ihmiskaupasta sekä äskettäin esiin tulleet lahjusrikosepäilyt.
Kyse on erityisesti Polarica Marjahankinnan, Kiantaman ja Arctic Groupin tapauksista, joissa yhtiöiden entiset johtajat on tuomittu tai heitä syytetään satojen thaimaalaisten poimijoiden törkeästä ihmiskaupasta.
Osa hakijoista ei ministeriön mukaan ole haastatteluissa ymmärtänyt työehtojaan. Majoitusolosuhteissa ja palkanmaksun kirjanpidossa havaittiin puutteita.
Partanen pitää perusteita vanhentuneina. Hänen mukaansa kaikki Suomeen viimeisten kahden vuoden aikana saapuneet ulkomaiset marjanpoimijat ovat olleet työsuhteessa ja saaneet taatun palkan riippumatta poimintamäärästä.
— Hyväksikäytön riski nykyisissä poimintayrityksissä on olematon. Kaikille poimijoille maksetaan takuupalkka, Partanen sanoo.
Sato voi pudota alle kolmasosaan
Marjayritykset ovat valittaneet kielteisistä päätöksistä hallinto-oikeuteen pitkin alkukesää. Partanen harmittelee yrityksille ja myös poimijoille aiheutuneita kustannuksia ja vaivaa. Osa poimijoista ehti jo matkustaa Bangkokiin hakemaan viisumia turhaan.
Partasen mukaan normaalivuonna teollisuuteen saadaan keskimäärin noin 15 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja. Tänä vuonna määrä voi jäädä pahimmillaan viiteen miljoonaan kiloon, jos kotimaiset poimijat eivät aktivoidu tavallista enemmän.
Ruokaviraston Marsi-raportin mukaan vuonna 2025 mustikkaa kerättiin myyntiin 6,8 miljoonaa kiloa ja puolukkaa 9,5 miljoonaa kiloa, ja ulkomaiset poimijat toivat niistä valtaosan. Ala arvioi satovuoden 2026 sääolojen puolesta hyväksi, mutta poimijapula uhkaa jättää ison osan sadosta metsään.
Partanen toivoo, että suomalaiset keräisivät marjoja aiempaa enemmän myös teollisuuden tarpeisiin. Järjestöllä ei kuitenkaan ole arviota siitä, kuinka suuren osan menetetystä poimintamäärästä kotimainen keruu voisi realistisesti korvata. Viime vuonna kotimainen keruu kattoi neljänneksen kokonaismäärästä.
Lopullinen menetys tämän vuoden marjasadosta ratkeaa vasta, kun viimeiset noin 600 hakemusta on käsitelty heinäkuun puoliväliin mennessä. Siihen asti marjat odottavat metsässä sitä, ehtiikö niitä hakemaan riittävästi väkeä ennen syksyä.