”Uusiin uhkiin vastaaminen edellyttää EU:ta ja Natoa”

Jaana Pelkonen on huolissaan siitä, että Suomessa ei seurata riittävän tarkasti Ruotsissa käytävää turvallisuuspoliittista keskustelua.
Nato-maiden päämiehet kokouksessa Brysselissä kesäkuussa. LEHTIKUVA/AFP Kevin Lamarque
Nato-maiden päämiehet kokouksessa Brysselissä kesäkuussa. LEHTIKUVA/AFP Kevin Lamarque

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen kaipaa laajempaa keskustelua Naton roolista Suomen turvallisuudelle.

Hänen mielestään aktiivista ulkopoliittista keskustelua on käytävä myös ulko- ja turvallisuusselonteon käsittelyn ulkopuolella.

– Naton läsnäolo Euroopassa ja Suomen lähialueilla edistää merkittävästi Suomen turvallisuutta. Nato on keskeisin sekä Euroopan että Suomen turvallisuutta lisäävä tekijä, ja siitä syystä Nato-kumppanuus on Suomelle tärkeä, Jaana Pelkonen toteaa tiedotteessa.

Kokoomus on jo vuoden 2006 puoluekokouspäätöksellään asettunut kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina. Ennen sitä on käytävä avointa keskustelua niin kotimaassa kuin kansainvälisten kumppanien kanssa, erityisesti Ruotsin kanssa.

Hallitusohjelma nojaa menneisyyteen
Poimintoja videosisällöistämme

Jaana Pelkonen toteaa Suomen jakavan Ruotsin kanssa yhteisen käsityksen turvallisuusympäristöstämme.

Hän on huolissaan siitä, että Suomessa ei seurata riittävän tarkasti Ruotsissa käytävää turvallisuuspoliittista keskustelua eikä avoimesti analysoida sen vaikutuksia Suomeen. Ruotsin valtiopäivien enemmistö on keväällä ilmoittanut kannattavansa niin sanottua Nato-optiota, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Suomen hallitusohjelman Natoa koskevat ja menneisyyteen katsovat kirjaukset eivät anna tilaa keskustelulle. Muun muassa Ruotsin kehityksestä olisi syytä käydä laajempaa poliittista keskustelua, Pelkonen sanoo.

Yhdistetäänkö EU:n ja Naton tehtäviä?

Kokoomus on Nato-jäsenyyden lisäksi ajanut EU:n ja Naton yhteistyön syventämistä. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö täydentää Natossa tapahtuvaa yhteistyötä. Suurin osa Euroopan unionin jäsenmaista on myös Naton jäseniä.

– Pitkällä aikavälillä meidän tulee olla valmiita tarkastelemaan EU:n ja Naton tehtävien yhdistämistä puolustusasioissa. On käytävä avointa ja asiallista keskustelua Naton ja Euroopan unionin välisestä yhteydenpidosta, yhteistyöstä ja työnjaosta, Jaana Pelkonen toteaa.

– Kohtaamme uusia uhkia, joihin vastaaminen tarvitaan sekä EU:ta että Natoa. Hybridi- ja kyberuhat ovat esimerkkejä tämänkaltaisista uusista uhkista, joita emme voi sivuuttaa, Pelkonen jatkaa.

Mainos