Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu, kertoo valtioneuvosto.
Alun perin puutarhakasviksi tuotu, Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin leviäminen Suomen luontoon alkoi kiihtyä 2000-luvun alussa. Lapissa jättipalsami on vielä harvinainen, mutta havaintoja on tehty Rovaniemeä, Sodankylää ja Inaria myöten.
Jättipalsami leviää puutarhoista rannoille, ojiin ja lehtoihin. Se syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa ja kilpailee luonnonkasvien kanssa pölyttäjistä. Yksivuotisena ja hentojuurisena se ei sido maata monivuotisten kasvien tapaan ja eroosioherkillä jokivarsilla vesistöihin valuu vesiä samentavaa maata.
Myrkyttömän jättipalsamin torjunta onnistuu parhaiten kitkemällä palsami viimeistään kukinnan alkuvaiheessa. Ajoissa tehdyllä kitkemisellä lajista voi päästä eroon parissa vuodessa. Mutta mikäli yksikin yksilö pääsee kypsyttämään siemenensä, torjunta on pian aloitettava alusta.
Kiehkuravesirutto voi olla suurin uhka
Vieraslajeihin lukeutuva piisami on vähentynyt luontaisesti viime vuosikymmenien aikana Suomessa. Sen nykytilasta ja mahdollisista haittavaikutuksista kuitenkin kaivataan lisää tietoa.
Laajalti Suomen luontoon levinnyttä supikoiraa torjutaan etenkin tärkeimmillä linnustokosteikoilla sekä saaristossa, jossa siitä voi olla haittaa linnustolle. Pyyntiä täytyy kohdistaa myös Lappiin, jotta supikoiran leviäminen naapurimaihin estettäisiin.
Meille suurin uhka voisi olla kiehkuravesirutto, jota ei ole vielä tavattu Suomessa, mutta Ruotsissa se on levinnyt nopeasti kohti pohjoista. Laji menestyy hyvin Suomen ilmasto-olosuhteissa ja voi helposti levitä lintujen mukana Suomeen. Kiehkuravesirutto on alun perin pohjoisamerikkalainen vesikasvi.
EU:n haitallisiksi nimeämiä vieraslajeja ovat myös arabiansulkahirssi ja mesisilkkiyrtti. Molemmat ovat harvinaisia koristekasveja Suomessa. Mesisilkkiyrttiä arabiansulkahirssiä ei ole vielä havaittu Suomen luonnossa, mutta puutarhoissa olevat kasvustot pitää hävittää.
EU:n ensimmäinen vieraslajiluettelo sisälsi 37 lajia ja tuli voimaan elokuussa 2016. Elokuussa 2017 listaa täydennettiin 12 lajilla, joista Suomessa laajalle levinneitä ovat jättipalsami, supikoira ja piisami. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen.
