Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai viime vuoden aikana 8 930 maassa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista.
Määrä on toiseksi suurin luku itsenäisyyden aikana ja vain 157 edellisvuotta pienempi.
Entisen kansalaisuutensa säilytti 95 prosenttia kansalaisuuden saaneista. Suomen kansalaisuuden saaneista naisia oli 4 688 ja miehiä 4 242. Kansalaisuuden saaneista oli alle 15-vuotiaita 2 517 ja 65 vuotta täyttäneitä 205.
Euroopan unioniin kuulumattomien maiden kansalaista 8 003 sai Suomen kansalaisuuden, mikä on 90 prosenttia myönnetyistä Suomen kansalaisuuksista.
Euroopan unioniin kuuluvien maiden kansalaisia oli Suomen kansalaisuuden saaneissa 927, mikä on vajaat 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kansalaisuuden saaneista joka viides oli syntynyt Suomessa ja neljä viidestä ulkomailla.
Suomen kansalaisuuksia myönnettiin selvästi eniten Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa 2 103. Määrä oli vajaat 400 pienempi kuin vuotta aiemmin.
Toiseksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Somalian kansalaiset, joiden määrä oli 814. Vuotta aiemmin Suomen kansalaisuuden sai 609 somalialaista.
Suomessa asuvista Irakin kansalaisista 521 sai Suomen kansalaisuuden. Neljänneksi useimmin Suomen kansalaisuus myönnettiin Afganistanin kansalaisille, 479.
Viime vuoden lopussa Suomessa asui vakituisesti 78 351 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus.
Heistä syntyperäisiä Suomen kansalaisia, joille on myönnetty jonkin toisen maan kansalaisuus, oli 17 722 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus, oli 60 629 henkilöä.
Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät viime vuoden lopussa olivat Venäjän kansalaiset, 21 513, Ruotsin kansalaiset, 6 357 ja Yhdysvaltojen kansalaiset, 3 603.