A-klinikkasäätiö ja Munuais- ja maksaliitto vaativat kansallisen C-hepatiitin strategian tehokasta toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi strategian viime vuoden lopulla.
Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högströmin mukaan yhtenäisten hoitokäytäntöjen puuttuminen on tähän asti asettanut sairastuneet eriarvoiseen asemaan.
A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki puolestaan muistuttaa yhteisessä tiedotteessa, että C-hepatiitin ennaltaehkäisy ja aikaisessa vaiheessa tapahtuva hoito säästävät sairauden kehittymisen myötä kertautuvia kustannuksia.
He vaativat, että strategiassa mainittu monialainen työryhmä pitää perustaa välittömästi. Työryhmän toimenkuvaan kuuluu myös Käypä hoito -suositusten laatiminen.
Ennakkoluulojen vähentämiseksi tietoa on jaettava koko kansalle ja erityiset torjuntatoimet on suunnattava riskiryhmiin eli ruiskuhuumeiden käyttäjiin ja vankeihin.
Lisäksi C-hepatiitin ennaltaehkäisy ja hoitotoimenpiteet vaativat taloudellisia resursseja, joita strategiassa ei ole määritelty.
C-hepatiitti on viruksen aiheuttama veriteitse tarttuva maksasairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasyövälle. Suomessa on todettu yhteensä lähes 30 000 C-hepatiittitartuntaa. Uusia tartuntoja todetaan vuosittain noin 1 150, yli puolet näistä alle 30-vuotiailla nuorilla.
Tällä hetkellä vuosittain hoidetaan vain 400 sairastunutta. Alhainen hoitoaste mahdollistaa tiedotteen mukaan noin 1 200 uuden tartunnan syntymisen vuodessa. Tartunnan saaneista suurin osa jää viruksen kantajiksi. Oireeton viruksen kantaja voi levittää sitä tietämättään ympäristöönsä.