”Suomi tarvitsee kaupunkeja”, oivalsi jo Ruotsin kuningas Kustaa III aikoinaan, kun vuonna 1779 perusti Tammerkosken rannalle vapaakaupungin. Tuolloin Suomen sisämaassa elettiin kirjaimellisesti pettuleivästä ja Ruotsin kuningas näki, että syrjäinen maa tarvitsee vaurastuakseen teollisuutta, kauppaa ja käsityötä – eli kaupunkeja.
Tämä oivallus on edelleen tosi. 12 suurinta kaupunkiseutua tuottaa tänään kaksi kolmasosaa Suomen kansantuotteesta. Suurimmat kaupungit ovat osaamisen ja innovaatioiden hautomoja ja kiihdyttämöjä, yliopistojen, tutkimuskeskusten ja huippuyritysten toiminta-alustoja. Viennin ja kasvun vauhdittaminen edellyttävät nyt panostuksia näihin osaamisen keskittymiin.
Nykyisen hallituksen onnistumisesta keskustellaan nyt paljon. Vaikka kunta- ja soteuudistus karahtivat kiville, on kaupunkipolitiikassa otettu uusia askelia.
Valtion ja kaupunkiseutujen Kasvu- ja MAL-sopimukset ovat luoneet ryhtiä kaupunkien kehityshankkeisiin. Tampereen tunneli, ratikka ja isot täydennysrakennushankkeet ovat siitä esimerkkejä. Innovatiiviset kaupungit –ohjelma ja kuuden suurimman kaupungin 6Aika-ohjelma ovat panneet draivia yritysten ja kaupunkien yhteiskehittämiseen.
Nyt on aika laittaa uusi vaihde kaupunkipolitiikkaan. Seuraavan hallituksen tulee jatkaa ja kiihdyttää kaupunkiseutujen kehitystä. Aiesopimuksien seuraksi tarvitaan päätöksiä tuesta kaupunkiseutujen isoille investointi- ja asuntorakentamishankkeille.
Suomi tarvitsee nyt urbaaneja elinvoimainvestointeja, kuten asemanseutujen uudistamista, rohkean luovaa kaupunkirakentamista, lentoasemien ja -yhteyksien vahvistamista, yliopistojen ja innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä biotalous- ja cleantech-puistojen ja älyliikenteen kansainvälisten referenssien toteuttamista.
Suomi tarvitsee tulevaisuuden kaupunkeja.
Anna-Kaisa Ikonen on Tampereen pormestari.
